A.E.Johann
Lumimyrsky
Alkuteos: Schneesturm (ilmestynyt 1962)
Suomentanut Markku Mannila
K.J.Gummerus, 1967
345 s.
Teoksen avainalause: Yli maailman käy vapauden tuuli
Teoksen päähenkilöt Paul ja Peter ovat saksalaisia nuorukaisia, jotka ovat joutuneet amerikkalaiselle vankileirille Ohio-joen seutuville. He eivät kuitenkaan halua tulla palautetuksi Saksaan, sillä Saksa ei ole heidän kotimaansa. Paulin koti ja vanhemmat ovat Siamissa (nyk. Thaimaa) ja Peter on syntyjään ja kotoisin Angolasta. Se, että he nyt ovat sotavankileirillä johtuu siitä, että heidät on aikanaan lähetetty opiskelemaan Saksaan, sitten on syttynyt sota johon he ovat joutuneet mukaan. Toinen pojista on palvellut ilmavoimissa, toinen merivoimissa.
Koska pojat eivät halua tulla lähetetyiksi Saksaan he päättävät paeta. Se onnistuukin ja onnistumista auttaa Joen läheisyyteen kokoontunut mustan väestönosan yhteisö, joka pitää hengellistä tilaisuutta. Eräs poika joutuu joen vietäväksi ja Paul ja Peter pelastavat heidät saaden näin oivan tilaisuuden jättää vankivaatteensa joen vietäviksi. Pelastetun pojan vanhemmat Lincolnin perhe ottaa pojat suojelukseensa tietämättä heidän taustoistaan. Lincolnin perheessä on tytär Jessy, johon Peter tuntee vetoa. Tässä kohtaa mietin poikien saksalaisuutta natsismia vasten. mutta - teoksessa ei juuri puhuta natsismista.
No, poikia on kuitenkin alettu etsiä ja heidän kuvansa on lehdissä ja Jessy näkee totuuden ensimmäisenä. Hän ei paljasta poikia vaan auttaa heidät eteenpäin karkuun. Pojat päätyvät Kentuckystä jossa Lincolnit asuvat, Chicagoon ja sieltä Kanadan puolelle. He liittyvät yhteen Hobon (junakulkurin) kanssa, jonka kanssa kuitenkin tulee vaikeuksia, kun Peter alkaa suoltaa "satuja" ja kaveri kokee tulleensa petetyksi. Brittiläisessä Kolumbiassa Pojat asettuvat eräälle tomaattiviljelmälle töihin, jossa isäntäperhe, Sakura, on japanilais-kiinalainen pariskunta. Lähistöllä on myös saksalaisia siirtolaisia, joiden tyttäreen Paul kiintyy.
Pojat joutuvat kuitenkin taas lähtemään paikkakunnalta, kun heitä vainoava junakaveri on taas löytänyt heidät ja hätyyttänyt poliisit. Paossa auttaa Sakurat. Seikkailu jatkuu Yokoniin, Alaskan valtietä rakentamaan. Nuorukaiset joutuvat kohtaamaan paitsi Kylmän Pohjolan rajut olot, myös ihmisyöjäksi muuttuneen valjakkokoiran, jonka isännän kuolema koskettaa erityisesti Peteriä, joka löytää tämän jäämistöstä passin, johon on kirjoitettu jotain saksaksi sekä kirjeen ja rahavarat, jotka hän päättää lähettää miehen vaimolle heti kun mahdollista.
Paul on joutunut puolestaan sairaalaan saatuaan lentokoneen lavasta osuman. Toivuttuaan nuorukaiset suuntaavat merille ja päätyvät Japaniin, aiemmin tapaamansa Sakuran sukulaisten luokse tarkoituksenaan saada juurikin yhteys Sakuran perheen tyttäreen O-Koeen ja poikaan Noburoon. Noburo on tahtonut taistella Japanin puolella ja siksi lähtenyt Kanadasta, jonne niin O-Koe kuin Noburo itsekin kaipaavat.
Teoksen nimi lumimyrsky viittaa ennen kaikkea Yukon-Alaska kohtaan, jossa lumimyrsky ei pahimmillaan kohtaa kuitenkaan Paulia ja Peteriä vaan heidän kahta työtoveriaan. Myrsky kohtaa kuitenkin poikia kaikkein rajuimmillaan Kiinan merellä. Sinänsä lumimyrsky on hieman harhaanjohtava nimi teokselle. Kansikuva, jonka on tehnyt suomalaiseen teokseen Matti Louhi on sekin tuosta Alaska-seikkailusta.
Teos oli ihan mielenkiintoinen ja erityisesti sen temaattinen ote. Taustalla on toinen maailmansota. On hävinneet osapuolet Saksa ja Japani, ja voittajat, erityisesti USA, joka on miehittänyt niin Saksan (osan siitä) kuin Japaninkin. Teoksessa ei kuitenkaan osoitella syyllisiä ja syyttömiä. Paul ja Peter ovat vain kotiin kaipaavia nuorukaisia.
Mikä erityisen kiintoisaa on viittaukset japanilaiseen runoilijaan Matsuo Basoon (Bashō) ja eräisiin muihin runoilijoihin. Japanilaisen teeseremonian kuvaus on sekin kiehtovaa. Perinteinen japanilainen elämäntapa versus länsimaisuus korostuu kuvauksessa Japanin osalta. Kentuckyn puolella taas mustan väestönosan kuvaus ei ehkä ole kaikkein stereotyyppisin.
Ei hassumpi kulttuurinen seikkailumatka halki maailman.
Onpas kyllä tosi kiinnostavasti valittu tuo teoksen lähtökohta ja päähenkilöiden tausta.
VastaaPoistaOn tosiaan. Minusta tuo näkökulma, jossa ei etsitty syyllisiä tai syyttömiä oli teoksessa erityisen kiinnostava, samoin japanilainen kulttuuri nousi hyvin esille ja oli erityisen kiintoisaa.
Poista