Walter Scott: Mid-Lothianin sydän

Sir Walter Scott

Walter Scott 

Mid-Lothianin sydän I ja II

Alkuteos: The Heart of Midlothian

Suomentanut J.A.Hollo 

Ex Libris (erikoispainos) MCMLXXII

379 + 386

Mid-Lothianin sydän on historiallista fiktiota. Tarinan taustalla on kertomus nuoresta skotlantilaisesta naisesta, joka matkustaa Edinburghista Lontooseen anoakseen kuningattarelta armahdusta sisarelleen, joka on tuomittu kuolemaan lapsenmurhasta. Tämän todellisen henkilön Helen Walkerin tarinaa avaa Yrjö Hirn teoksen esipuheessaan.

Kertomukseen Karoliina-kuningattaren Argylen herttuan pyynnöstä vaatimattomalle skotlantilaisnaiselle myöntämästä audienssista päättyy se tapahtumasarja, joka ennen kaikkea romaanissa meitä kiinnostaa. Se, mitä tämän jälkeen seuraa, on niin vähän merkitsevää, että julkasija on kerrassaan tuntenut houkutusta jättää se pois suomennoksesta. Vaikka niin kovakourainen on kyllä eduksi romaanin tarjoamalle yleisvaikutelmalle, on kuitenkin katsottu parhaaksi antaa tekstin esiintyä lyhentämättömänä. Onhan Knocktarlitien pastoraalisen idyllin kuvauksessa monta mielenkiintoista pikkupiirrettä --- --- .

Itselläni tosin oli vaikeuksia päästä tarinan imuun. Paitsi, että johdannossa oli omat puisevuutensa, ei  itse tarina alkanut mitenkään vauhdikkaasti. Johdantoluku ja päätöskappale ovatkin eräänlainen kehys itse tarinalle, kuten esipuheessa tuodaan esille. Johdannon minäkertojana on Mr Pattieson niminen herra, joka erään onnettomuuden seurauksena tapaa Edinburghiin matkalla olevan asianajan ja hänen avustajansa. Millä tavalla nämä asianajajat liittyvät itse tarinaan, jää hieman avoimeksi ja Mr Pattiesoninkin ääni haipuu kun itse tarina pääsee kunnolla vauhtiin.

Jeanie Dean lohdutaa sisartaan Effietä

 

Tarinan keskiössä on siis nuoren naisen, Effie Deanin, matka anomaan armoa sisarelleen Effielle, joka istuu Edinburghin vankilassa Tolboothissa, joka Mr Pattiesonia lainataksemme, kuten hän tapaamilleen asianajille kertoo, on Mid-Lothianin surullinen sydän.

Ja surullinen tämä tarina on. Päästyäni kunnolla tarinan imuun, petyin kuitenkin pahasti päästessäni loppuun.  Olisin toivonut, perätin odotin, toisenlaista, hieman onnellisempaa loppua, joskin loppusanat kertoivat sen oleellisen: mitä kylvät, sitä niität. 

Tarina sijoittuu siis 1700-luvulle, sen puolivälin paikkeille. Itse tarina on kaikkitietävän kertojan kuvailevaa ja kertovaa  tarinointia, joka on löyhästi sidoksissa johdantoon. Kukin luku alkaa jollain sitaatilla, ja tarinan lomassa on monenlaista runoa ja lorua, puhumattakaan latinankielisistä  sanomisista, joita ei ole suomennettu. Skotlannin ja englannin välinen ajankohtaan liittyvä juopa tulee esille, samoin kirkolliset eripurat. Oliko skotlanti katolinen, miksi presbyteerit vastustivat piispuutta, kuka oli John Knox tai Livingstone, johon viitataan? Miksi Jaakko VI mainitaan ensin ja sitten Jaakko II. Mitä olivat whigit ja toryt? Oliko Rob Roy todellinen historiallinen henkilö?

Joitakin historiallisia viitteitä minun oli pakko selvitellä, Niin ulalla näiden suhteen olin.  

Historia on toki kiintoisaa, mutta kaikkien yksityiskohtien mieleenpainaminen ja mielessäpysyminen taas eri asia. Skotlanti miljöönä on innoittava sekin. Tämä tarina otti alun jähmeyden jälkeen otteeseensa, sai edetessään aikaan kylmiä väreitä ja tipautti lopussa masennuksen alhoon. Näinkö tässä piti käydä? Itse olisin ollut hieman armollisempi. Mid-Lothianin sydäntä ei voi sanoa varsinaiseksi kristilliseksi teokseksi, joskin tässä on paljon uskonnollista pohdintaa juristiikan ja lakikäytännön ohella. Mid-Lothianin sydän on ilmestynyt Otavan julkaisemana aiemminkin, 1948.  Tämä Ex Libris -asu ei kuitenkaan ollut kaikkein parhain. Sivuja käännellessä selkämys natisi ikävästi ja irtosi liimauksistaan. Tarina kuitenkin omasta pettymyksestäni huolimatta ei ole niin huono, että sen pitäisi lopullisesti kadota paperinkierrätyksen uumeniin. Olen aiemmin lukenut Scottin Ivanhoen, johon tarinaan voisi jossain vaiheessa palatakin. Lukisin kyllä mielelläni enemmänkin Skotlantiin sijoittuvia tarinoita. Lukupöydälleni olen hankkinutkin Kaisa Viitalan Klaanin suojeluksessa -teoksen, jonka aiempi osa ryöpsäytti todella ihastuttava lukujäljen. Toivottavasti en tule pettymään tähän jatko-osaan. 

Helmet 2025 -lukuhaaste kohta  45. Kirjassa on isä ja tytär