Hans Hass: Kameramiehiä meren syvyyksissä!

 

Hans Hass Kameramiehiä meren syvyyksissä

Alkuteos: Menschen und haie

Saksan kielestä suomentanut Lauri Hirvensalo 

WSOY, 1953

298 s.

Aloitus: Makailemme lepotuoleissa japanilaisen laivan peräkannella, katselemme mitään ajattelematta aavalle Tyynenmeren-taivaalle, missä suuri Tyynenmeren-aurinko riippuu korkealla näkymättömästä langastaan.

Lopetus: Annan Miranda. Tahdon ratsastaa yöt ja päivät luodakseni tämmän kauneuden valtakunnan. Maailma, joka ei tiedä, mitä varten se elää, ei ansaitse parempaa kuin verta ja tuhkaa. Jos elämä löytää oman tarrkoituksensa, silloin puhkeavat verestä ja tuhasta kaikkein ihanimmat kukat.

Kameramiehiä meren syvyyksissä ja erikoinen teos. Se on yhdistelmä kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta. Kirjoittaja on saksalainen meri- ja luontotutkija, joka kaveriensa Jörgin ja  Alfredin kanssa on ollut tutkimusmatkalla Välimerellä, Länsi-Intiassa ja Pohjois-Amerikassa (näitä elämyksiä kuvataan kirjailijan aiemmassa teoksessa Kolme miestä meren pohjalla) ja on nyt palaamassa Eurooppaan Japanin ja Kiinan kautta, halki Aasian. 

Kerronta kulkee lähinnä preesenssissä tai imperfektissä. Dialogia on hyvin vähän, sitäkin enemmän kuvailuja ympäröivästä luonnosta, ihmisistä ja erinäisistä ilmentymistä ja mieleenjuolahtamisista. Eletään toisen maailmansodan aikaa, näin olen ymmärtänyt. Ihmettelen kuitenkin, että sodanjylyn kuuluessa taustalla miehet kuitenkin pääsevät uudelle tutkimusmatkalle Välimerelle, Kreikkaan ja lähialueelle.Tai oikeastaan he kuvaavat sukellusfilmiä jonkin elokuvayhtiön avustuksella. Miehet eivät ole mitään ikäloppuja, joten miksi he eivät ole taistelemassa? Pistää vähän mietteliääksi realistisuuden suhteen. Toisaalta teos on hyvin naturalistinen. Luontokuvauksella on merkittävä osuus teoksessa. Ajan- ja todellisuuskuvaa luovat muun muassa mainnat Baikal-järven syvyydestä, Greta Garbon Ninotchka-elokuvasta ja Max Vallier -nimiseen tutkijaan.

Teoksen genre on kai lähinnä matkakirja. Puhtaaksi tietokirjaksi tätä ei voi sanoa, vaikka tässä puhutaan ja pohditaan paljon evoluutioteorioita ja maailmansyntyjä puhumattakaan eri kulttuuri-ilmentymistä.  Tarinan kertojana on siis Hans Hass, joka kuvailee reissuaan ystäviensä kanssa ei puhtaan teoreettisesti vaan enempi kaunokirjallisesti olematta kuitenkaan puhtaasti kaunokirjallinenkaan.

 

Toisin paikoin kuvaus lähentelee runollisuutta. Ja vaikka en itse aina olekaan samoilla linjoilla, niin että allekirjoittaisin kaikki hänen näkemyksensä,  niin kyllähän nämä hänen mielenliikkeensä ja ajatuskuvionsa ovat kiehtovia.

"Koko maailma tuntui mielestäni yht'äkkiä kokonaan muuttuneelta. Jokaista esinettä ja seikkaa, vaikka se jo sitä ennen olisi ollut kuinkakin tuttu, täytyi nyt katsella toisin silmin; jokainen asennoituminen noihin ongelmiin vaati tarkistusta. Ensi kerran vaistosin nyt sen maailmanavaruuden hyytävän kylmyyden, jossa tämä meidän maapallomme liikkuu äärettömän ykksinäisenä. Rajattomassa, kammottavvassa tyhjyydesssä, jäisessä autiudessas, jolla ei ole vertaistaan, hehkuu äärettömän yksinäisenä ja orpona meidän inhimillisen tuntomme kipinä."

Paikka paikoin teoksessa on siis vähemmän arvostavia näkemyksiä ja joita hieman nieleskellen lukee. Toisaalta mietin taustoja ja ajankuvaa. Vaikka kirjoittajan Kiina-kuvaus ei lainkaan vastaa tämän päivän Kiinaa, niin lukijana jään pohtimaan, miksi kirjoittaja näkee Kiinan tulevaisuuden näin lohduttomana, vaikka aluksi kuvaus tuntuukin kovin ylistävältä. 

"Kiina ei ole sellainen kukka, joka voi kuihtua, vaan kaikkein suurin jalujin käytännöllisen järjen etuvarustus tämän maan päällä. Kiinassa elämä ei merkitse enempää eikä liioin vähempää kuin se todellisuudessa on. Sen vuoksi tämä kaikkein vanhin maa on korkealla kaiken yläpuolella, mikä kyllä yksityistapauksissa voi olla tarkoituksenmukaisempaa ja parempaa, mutta ajan oloon kuitenkin on kuin tuulessa lentävä lehti, joka kääntyy vuoroin niinpäin, vuoroin näinpäin, ja loppujen lopuksi, aivan liiankin pian putoaa jonnekin ajan katuojaan lahoamaan." 

Tätä kirjaa voisi jollain tasolla kutsua keskustelevaksi.Hans Hass ei ainoastana kuvaa matkalaisten kokemuksia, vaan keskustelee maailmankaikkeuden ja olevien olojen kanssa. Taustalla vaikuttava sodan ilmapiiri ja maailman kohtalot väijyvät tekstin lomassa ja luovat hieman fatalistisen tunnelman. 

Paitsi omia ja matkatoveriensa kokemuksia tarinassa on Ksenofonin, apumieheksi palkatun miehen tarinoita kulkuriajoiltaan. Nämä kertomukset eivät ole mitenkään laveita, mutta eivät myöskään tosikkomaisia. Kirjassa on myös genreltään poikkeavia osioita, kuten yksi luku, jossa tuodaan muiden kirjoittajien  näkemyksiä haikaloista, toisin sanoen tekstilainoja.Hait ovat yksi merenelävistä, joita sukeltajat erityisesti haluavat kuvata. Tyystin poikkeava aiheesta, joskin sivuaa luontoteemaa, on eräs luku, joka on kirjoittettu sadun muotoon. Lisäksi teoksen loppuluku (josta alun ote) on jostain tarusta tai legendasta tai historiasta, sillä sen toisena osapuolena Mirandan ohella on Aleksanteri. Mutta mihin tämä tarina viittaa, on minulle arvoitus.
 

Kokonaisuutena tämä on ihan kiehtova teos, joskin aika ajoin mietinkin todellisuuden ja maustetun kerronnan rajoja. Esimerkiksi sukellusvarrusteiden kuvaukset jäävät hieman vajaiksi. Millaisia sukkelluspuvut olivat nelikymmenluvulla? Erityisesti eräs sukelluskypärän putoaminen päästä (tai paremminkin pään putoaminen sukelluskkypärästä) sai kuvauksena mietteliääksi. Että miten on mahdollista, että sen voisi noin vain pistää päähän takaisin ja sukelus jatkuu häiriöttä. Myös kuvaus siitä, että reilu kymmenkunta haita uiskentelee lähistöllä miesten kuvatessa ilman pelkoakaan, että kävisivät päälle saa mietteliääksi.

Kaikista kurjimman tunnelman luo kuitenkin se periaatteiden katoaminen, mikä sukellusporukalla ilmenee. Ensin he kammoksuvat ja tuomitsevat ryöstokalastusen (dynamiittia  veteen), mutta kun haita ei vain löydy, niin sitten jo tehdään yhteistyötä dynamiittimiesten kanssa ja johan alkaa haitakin tulla näkyville. Niin luonnontieteellistä tutkimusta kuin miehet tuntuvat tekevänkin, niin nämä kuvaukset vievät kyllä pohjan tieteentekemisen etiikalta.

---

Tällä mukana Kirjoja ulapalta -haasteessa