Dora Bruder
Suomentanut Vihtori Lehtonen
WSOY, 2010
158 s.
"Kahdeksan vuotta sitten osui sattumalta silmääni 31. joulukuuta 1941 päivätyn Paris Soir -lehden kolmannella sivulla oasto 'Eilen ja tänään'. Sen alalaidassa luki:
Pariisi
Kadonnut: nuori tyttö, Dora Bruder, 15 vuotta, 1 m 55 cm, soikeat kasvot, harmaanruskeat silmät, harmaa urheilutakki, viininpunainen villapusero, tummansininen hame ja hattu, ruskeat urheilujalkineet. Mahdolliset havainnot osoitteeseen M. ja Mme Bruder, boulevard Ornano 41, Pariisi."
Ilmoituksesta alkaa Patrick Modianon matka halki ajan ja paikan. Hän ei saa mielestään tyttöä, jonka kotiseudut ovat hänelle itselleen tuttuja lapsuudesta. Kirjailijaa yhdistää paitsi seutu myös aika, sillä kirjailijan isä, johon kirjailijan suhde tuntuu saaneen kolauksen, on "selviytynyt täpärästi natsivainojen aikana" (takakansiteksti).
Katoamisilmoitus saa Modianon matkalle paitsi omaan lapsuuteensa, nuoruuteensa, myös Ranskan historiaan ja miehitykseen. Dora Bruderirn tarina on tarina holokaustista hieman erilaisesta näkökulmasta. Se on ennen kaikkea yksilön tarina, mutta samalla yksilön tarinaan nivoutuu monen muun tarina. Modiano ei kerro vain niistä löydöistä, joita hän vähin erin tekee Dora Bruderiin liittyen, vaan tuo esiin monia pieniä yksityiskohtia elämästä Ornano 41:een ja sitä ympäröiviin taloihin ja katuihin, välillä hän joutuukin sivupoluille ja alkaa kertoa aivan muista ihmisistä, joilla näennäisesti ei tunnut olevan mitään yhteyttä Dora Bruderiin. Modiano taustoittaa kiehtovalla tavalla sodanaikaista Pariisia, miehitettyä Ranskaa. Drancyn kokoamisleiri, Tourellesin vankila. Holokaus-kuvaukset ovat paljolti keskittyneet Aushwitziin ja muihin tuhoamisleireihin, mutta vähemmän on kuvauksia miehitettyjen maiden osuudesta ja merkityksestä. Kun Modiano puhuu Drancyyn kootuista ihmisistä, lapsista tulee mieleeni tv-sarja Ranskalainen kylä, jota jossain vaiheessa vähän aikaa seurasin. Näistä yhteenliittyneistä kuvista muodostuu vahva ja syvä tunnelataus, jota ilmankin voisi olla. Samalla se on ristiriitainen tunne, sillä lukisin mielelläni enemmän Modianon Dora Bruderin kaltaisia teoksia, jotka valottavat holokaustia erilaisesta näkökulmasta, niistä varjoon ja pimeään jääneistä näkökulmista, joista ei ole puhuttu.
"Arvoisa poliisipäällikkö,
pyydän, että ystävällisesti ja myötämielisesti antaisitte minulle tietoja tyttärestäni, rouva Jacques Lévystä, tyttönimeltään Violette Joel, joka pidätettiin viime syyskuun 10. päivänä, kun hän pyrki demarkaatiolinjan yli ilman määräystenmukaista keltaista tähteä rinnassa. Mukana oli myös hänen poikansa Jean Lévy, ikä kahdeksan ja puoli vuotta ..."
...
Tällä mukana Porin lukuhaasteessa, kohta 22: Kirja, jota suosittelisit muillekin
Teosta analysoi ja Modianon Nobel-palkinnon taustoista kertoo upeasti Hannele Kirjasta kirjaan -blogissa.
Googladin niin Modiano on julkaissut tämän 1997. Olen lukenut hänen romaanejaan, mutta tämäkin kiinnostaa. Kiitos esittelystä.
VastaaPoistaTämä tosiaan ilmestyi alkuperäiskielellä jo yli kymmenkuntavuotta aiemmin kuin suomeksi. Modianoa on kyllä suomennettu enemmänkin ja minua alkoi kiinnostaa hänen muutkin teoksensa. Tämä on ihan lukemisen arvoinen teos.
PoistaTästä olen joskus lukenut jossain. Vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta!
VastaaPoistaMm, joskus aikoinaan luin yhden Modianon kirjan, ja mielessä on ollut että lisääkin voisi, mutta on toistaiseksi jäänyt jatkamatta...joskus sitten.
VastaaPoistaAjattelin, että tämä voisi olla sinun kirjasi ja maisemasi, miljöösi.
Poista