Eva-Lis Wuorio: Tunnussävel vaara uhkaa!

Eva-Lis Wuorio

Tunnussävel vaara uhkaa

Alkuteos: Code Polonaise

Suomentanut Eeva Heikkinen

WSOY, 1974

155 + 1 s.

Kansi: Kari Piippo

Tunnussävel vaara uhkaa on Kanadan suomalaisen, Viipurissa syntyneen kirjailijan nuortenkirja. Tarinan päähenkilöt ovat lapsia. Vanhimmat heistä on Jan ja Wanda. Wanda löytää Pawelin, joka on vielä taapero istumassa yksinään torilla, kun hänen vanhempansa on viety. Wanda ottaa Pawelin hoteisiinsa. Sitten on noin 10-vuotiaat Stas, Kazio ja Stefan. Stefan. Joukkoon liittyy myös Marja 6-vuotiaiden kaksosten Jadvigan ja Ludvigan kanssa. Lapsijoukko asuu raunioituneessa talossa ja alkavat tehdä vastarintalehteä. Sitä jakaessaan, joutuu pojista kolme natsien vangitsemiksi muiden mukana olleiden päästessä karkuun. Pojat kuitenkin vapautetaan "metsien miesten" toimesta.

Lapsijoukko käyttää tunnussävelenään Chopinin puolalaista poloneesia, jota he viheltävät.

Lasten apuna vastarinnassa on myös yhden pojan eno Stryj Franek, sekä tohtori Jerzy. Sitten lasten asuinpaikka paljastuu natseille ja he joutuvat pakenemaan. He asettautuvat vanhaan linnaan, joka on tuttu Marjalle. Kun Pawel sairastuu keripukkiin lähtevät Jan ja Wanda tarkoituksenaan päästä Englantiin, voidakseen hankkia elintarvikkeita. Tässä vaiheessa minun luottamus "tarinan voimaan" alkoi horjua.

No, Jan ja Wanda selviytyvät Englantiin salaisten vastarintajoukkojen avustuksella ja saavat sitten sinne viestin, että "kaikki voivat hyvin". Mistä ja miten Pawel on saanut C-vitamiinipitoista ruokaa jää selvittämättä.

Tää on tietenkin lapsille suunnattu, joten ymmärrän "onnellisen päätöksen" tässä suhteessa. Toisaalta tässä on myös seikkoja, jotka eivät ole niin onnellisia, kuten "natsit ampuvat myös lapsia" -ajatus, joka tosin on vain uhkana lapsijoukon toimissa. 

Ei tämä silti ihan huono teos ollut. Kyllä tämän ihan kiinnostuksella luki. Jotkin maininnat Puolan historiaan herättävät kysymyksiä, alkaisikohan kaivella lisätietoja. Myös Chopinin elämään liittyvät seikat alkoivat herättää mielenkiintoa ja lisätiedon tarvetta. Minulle tuli ajatus, että elikö Chopin toisen maailmansodan aikana? Miksi hänet karkoitettiin (?) Ranskaan, tai eli maanpaossa. No, todellisuudessahan Chopin oli 1800-luvun säveltäjä, eikä tässä kirjassa varmaankaan edes muuta väitetty, jostain syystä minulle vain syntyi kysymyksiä tuon suhteen lukiessani.

Suommennoksesta:

Lehti ilmestyy aivan samoin kuin se ilmestui ennen kuin Jan, Stas ja Kazio joutuivat saksalaisten vangitsemiksi,  noiden urheiden natsien, jotka sotivat Kazion kaltaisia pikkupoikia vastaan. 

Tämä kohta saa minut mietteliääksi, onko suomennoksessa tullut jokin viba. Ote on lasten tekemästä lehtijutusta, jossa kerrotan kolmen pojan joutumisesta natsien vangiksi. Minusta urheus viittaa enemmänkin Janiin, Stasiin ja Kazioon, ei natseihin. Jos vastarintalehdessä kutsutaan natseja urheiksi, niin onhan se hieman outoa. Toisaalta, tuli tässä mieleeni, olisiko kyse ironiasta?

Tähän loppuun vielä tämä runo/laulu. Mielestäni se on hyvin ajankohtainen, vaikka Puola onkin itsenäinen maa. Puolan tilalle voi kukin mielessään laittaa sen maan, joka vapautta kaipaa. Mainittakoon vielä, että vapaus on suhteellinen käsite siinä mielessä, että ei ole vapautta ilman vastuuta. Ja maa voi olla vapaa ja itsenäinen, mutta yksilön vapaus olla hakusalla.

Kerran vielä vapaana on Puolan maa,

koittaa päivä jolloin sota taukoaa,

kerran vielä jokainen taas kodin saa.

Ja lasten nauru ja laulu helää

Puolan vihreillä niityillä aina,

ja ystävyydessä ihmiset elää,

yhdessä tehtynä työ ei paina.