Eva-Lis Wuorio
Salainen tehtävä
Alkuteos: To Fight in Silence
Suomentanut Eeva Heikkinen
WSOY, 1975
211 + 1 s.
Suomalais-kanadalaisen kirjailijan, nuorille suunnattu teos kertoo Jensenin perheestä ja suvusta keskellä toista maailmansotaa. Tarina sijoittuu Norjaan ja Tanskaan, jotka molemmat ovat saksalaisten miehittämiä. Maat ovat samanlaisessa tilanteessa, mutta maina hyvin erilaisia luonnonolosuhteiltaan. Norja on vuoristoinen ja metsäinen, Tanska alavaa ja tasaisempaa. Tämä tulee esille tilanteessa, jossa täytyy "taistella hiljaisuudessa".
Jensenin perheeseen kuuluu Minna-täti, jonka mies on syntyjään suomalainen ja hänen veljensä Axel Jensen, kutsutaan myös Gormgårdenin isoisä Jenseniksi. Gormgården sijaitseee Tanskan Själlannissa. Gårmgården on vanha maatila, josta tulee merkittävä vastarintataistelun paikka.
Isoisä Jensenillä on neljä lasta: Axel, Ingeborg, Svante ja Astrid. Axel ja puolisonsa Ulrika asuvat Tanskassa hoitaen Kogenin meijeriä. Ingeborg ja miehensä Olaf asuvat Norjassa. Olaf on laivanvarustaja ja heillä on lapset Olaf, Leif ja Thor. Swante on toimittaja ja asuu Kööpenhaminassa puolisonsa Main kanssa. Heillä on lapset Karen ja Kristian. Sitten on Astrid-täti, jonka juutalainen puoliso Morten Jacobson on viety keskitysleirille ja Astrid-täti on kaksostensa Pellen ja Lotten kanssa paennut Gormgårdeniin.
Kerronnallisesti tarina vuorottelee Tanskan Kööpenhamina - Gormgården -akselilla ja vuoroin Norjan Oslo-Bergen-Lillehammer -akselilla. Tarina on lasten näkökulmasta kerrottu, jossa ensisijaisesti esillä ovat Karen ja Kristian Tanskassa ja Thor Norjassa. Thor on perheensä nuorimmainen, joka saattaa perheensä vastarintataistelun vaaraan holtittomallla käytöksellä ja lopulta hänet lähetetään Ruotsiin, josta hän karkaa Tanskaan Minna-tädin luokse. Swante-setä puhuu pojalle kuin mies miehelle, ja vähin erin Thor ymmärtää vastuunsa ja tulee osaksi vastarintatoimintaa.
Salainen taistelu on ihan luonteikas tarina vuosilta 1940-43. Mikä minua tässä erityisesti puhuttelee on Tanskan ja Norjan erilaiset tilanteet, vaikka molemmat ovat samanlaisessa tilanteessa: miehitettyjä. Norjan kuningas pakenee maasta, Tanskan kuningas jää "sotavangiksi" linnaansa, mutta osoittaa kuitenkin, että ei ole "nujerrettu". Norjasta kuljetetaan juutalaisia junilla keskitysleireille, tanskalaiset salakuljettavat juutalaisia salmen yli Ruotsiin turvaan.
Ja tämä historiallinen tosiseikka tanskalaisten suhtautumisessa juutalaisiin kansalaisiinsa on seikka, joka saa minut mietteliääksi. Jälkisanoissaan kirjailija tuo esille sen, että suurin osa Tanskan juutalaisista pelastui keskitysleireihin joutumiselta ja niistäkin merkittävä osa, jotka joutuivat, palasivat tansakalaisten toiminnan vuoksi. Ja tämä saa mietteliääksi. Miksi Tanskan suhtautuminen oli niin erilaista kuin muiden eurooppalaisten? Muualla palanneet juutalaiset menettivät kotinsa, jotka olivat muiden valloittamia ja ryöstämiä, mutta Tanskassa juutalaisten kodeista pidettiin huolta ja he saivat ne takaisin.
Kirjailija viittaa Harold Flenderin teokseen Rescue in Denmark, joka kiinnostaisi minua suuresti. Ei sillä, kyllä tässä teoksessa tuodaan esille se, että Tanskassakin oli pettäjiä ja natsimielisiä, mutta suuri kysymys on, mikä teki Tanskasta niin poikkeavan maan muihin maihin verrattuna? Tämän Tanskan poikkeavuuden muistan myös mainitun englannkielen oppikirjassa aikuislukion ajoiltani.
---
Saksa asetti Quislingin nukkehallinnon Norjaan, Quisling teloitettiin sodan jälkeen. Kuningashuone ja hallitus toimi UK:ssa. Kiinnostava kirja.
VastaaPoistaAivan. Quisling mainintaankin tässä. Mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka yhdistyvät mielessä aiempaan luettuun tai nähtyyn, kuten tv-ohjelmaan Norjan kuninkaan paosta tuona aikana, mutta avaavat myös uusia näköaloja.
PoistaOn kyllä mielenkiintoinen tuo nostamasi seikka Tanskan erilaisesta suhtautumisesta. Tanskalla kuitenkin on varmasti jo sijaintinsa vuoksi ollut aina paljon kanssakäymistä Saksan kanssa, joten olisi voinut luulla maan toimineen nimenomaan toisin päin.
VastaaPoistaAihe olisi ihan tutkimuksen arvoinen. Tanskan juutalaisväeöstö oli ehkä pienempi kuin muualla Euroopassa, mutta ei selitä suhtautumista.
Poista