Annie Lyons: Pommisuojan lukupiiri!

 

Annie Lyons

Pommisuojan lukupiiri

Alkuteos: The Air Raid Book Club

Suomentanut Anna-Mari Raaska

Aula & Co, 2023

344 s.

Kansi: Laura Noponen

Takansitekstin kiteytys teoksesta on se, että "tarinoiden voima on sotaakin väkevämpi". Tarinat innoittavat, suovat lohtua ja taistelutahtoa myös pienen Beechamin kyläyhteisön asukkaisiin toisen maailmansodan järkyttävien tapahtumien keskellä.

Teoksen päähenkilö on kuuttakymmentä lähentelevä Gertie  Bingham, jonka aviomies Harry on kuollut. Gertie ajattelee jäävänsä eläkkeelle pitämästään pienestä kirjakaupasta, mutta ystävä Charles innostaa Gertien tarjoamaan turvapaikan saksanjuutalaiselle pakolaislapselle Hedy Fischerille. Gertie itse oli miehensä kanssa jäänyt lapsettomaksi monien keskenmenojen myötä. 

Ensi alkuun Hedy on sulkeutunut, omapäinen. Vain Gertyn koira Hemingway saa Hedyn hymyn irtoamaan. 

Pommisuojan lukupiiri on historiallisiin kehyksiin sijoitettu tarina, jonka historiallisia yhteyksiä aika ajoin mietin. Kirjat ja kirjailijat, jotka teoksessa mainitaan, saavat miettimään, onko ne kaikki ehtineet ilmestyä ennen vuotta 1938 tai sotavuosina. Nancy Mitford ja Rakkauden lumous minun täytyi googlata, ja kyllä, ei hänkään ollut nykykirjailija, vaikka siltä omiin "lukukorviini" kuulosti. Rakkauden lumousta ei ilmeisesti ole kuitenkaan suomennettu, sillä lopun kirjalistauksessa se on englanninkielisellä nimellä The pursuit of love. Teos on kuitenkin ilmestynyt ensikerran 1945, ja täytyi ihan tarkistaa, missä vaiheessa tarinaa tämä teos mainitaan. En tiedä, onko se hyvä merkki, jos kesken lukemisen täytyy alkaa pohtia historiallisia yksityiskohtia. 

Minua hämmentää myös se, että kun puhutaan Beechamista ja Lontoosta. Onko Beecham Lontoon osa, vai jossain kauempana Lontoosta?  Takakansiteksti alkaa sanoilla Lontoo 1938. Sijoittuuko tämä siis Lontooseen vai johonkin liepeille? Asuinolojen ja kuvauksen perusteella en ihan osaa sijoittaa tätä ainakaan Lontoon keskikaupungille. Mitä minä loppujen lopuksi Lontoosta tiedänkään. En mitään.

Kyllähän tämän luki, ja viihtyikin tämän parissa, vaikka mitenkään läheisiksi henkilöt eivät mudostuneetkaan, eikä tämä kovin syvää jälkeä lukumuistiin jättänekään. Teos eteni pikkuhiljaa, esitteli kylän ihmisiä, tapahtumia, lukupiirikin perustettiin ja ajan ilmapiiri ja muu ajankuva tuli esitellyksi. Arki ja dramatiikka vaihteli, kuten kerronnassa tuleekin olla, mutta ... kovin kesy kuvaus pommien tipahtelusta huolimatta tämä oli. Mitä jäinkin ihmettelmään oli Gertien selviäminen, kun hän oli mennyt hakemaan ilmahälytyksen aikana taloon jäänyt Hemingwayta eikä ehtinyt takaisin pommisuojaan. Miten hän selvisi, mutta pommisuojassa ollut Hedy jäi raunioiden alle. Ja myöhemmin myös se, kun Gertie muuttaa ja hänen talonsa ostetaan. Eikö siihen tullut vaurioita? Miten ne korjattiin? Toinenkin kuvaus oli jo aiemmin, mikä sai minut mietteliääksi.

Gertie avasi silmänsä, veti itsensä istuvaan asentoon, ja Hedy kaivautui hänen altaan. He tähyilivät muurin yli ja tuijottivat silmiä räpytellen suurta kraateria, jonka keskeltä törrötti räjähtätön pommi. Valtava sihisevä hirviö.

 Gertie ja Hedy olivat kadulla matkalla kotiin, kun saksalaisten pommikoneet lensivät ylitse. Minä jäin miettimään, miten se suuri kraateri oli syntynyt, jos pommi oli räjähtämätön?

Mutta kaikkein eniten minua häiritsee Hedy Fischer ja hänen historiallisuutensa. Onko hän todellinen henkilö. Tämän tarinan Hedy on nuori, joka kasvaa aikuisuuteen sotavuosina. Hän alkaa kirjoittaa tarinoita ja saa lopulta kirjankin julkaistua. Pommisuojan lukupiirin jokaisen luvun alussa on jokin tekstisitaatti kirjailijoilta tai muilta julkisuuden henkilöiltä. Luvussa 25 on sitaatti Hedy Fischerin teoksesta Gertien ja Arnon seikkailut. (Teos, jonka Pommisuojan lukupiirin Hedy Fischer on kirjoittanut). Teos mainitaan Binghamin lukupiiri suosittelee -kirjalistauksessa, mutta Sitaattilistauksesta teos puuttuu, vaikka Sitaattia on käytetty. Binghamin lukupiiri on kuvitteellinen lukupiiri, mutta suosittelee todellisia kirjoja, poikkeuksena tuo yksi.

Tämä häiritsee minua todella paljon. Jos tämän teoksen tarkoitus on innoittaa lukijoitaan lukemaan ja tutustumaan teoksessa mainittuihin teoksiin, niin kuinka voi tutustua johonkin teokseen, jota ei ole olemassa. Ärsyttävä yksityiskohta, todellakin. 

Täytyy sanoa, että minua ärsyttää myös pieni yksityiskohta koskien L.M. Alcotin Pikku naisia -teosta, jota muuan henkilöistä lukee lapselleen. Kun Beth kuolee, lapsi kysyy äidiltään, miksi Marmee (perheen äiti) salli Bethin yleensä mennä siihen perheeseen, jossa oli sairaita. Mutta mutta, Beth:än sairastui tulirokkoon äidin ollessa poissa, haavoittuneen miehensä luona. Oliko äiti lukenut teosta lapselleen huonosti, lapsi ei kuunnellut mitä luettiin eikä tajunnut lukemaansa vai käsitteleekö kirjailija teosta ylimalkaisesti?

...

Seinäjoen kaupunginkirjaston lukuhaaste 2024, tunteet, kohta 2: Empatia, sympatia. Sitä tässä teoksessa on sekä kirjojen että teen muodossa, mutta myös muin tavoin, joista Hemingwayn osoittama empatia heti kättelyssä Hedyä kohtaan on mitä aidointa.

Kyyti 2024 -lukuhaaste kohta 9 Tapahtumapaikkana kirjakauppa tai kirjast.

Muualla blogeissa:

Anneli näkee teoksen lähinnä manifestina kaunokirjallisuuden ja lukemisen puolesta.

Kirjarouvan elämää pitää teosta vakavista elementeistään huolimatta helppolukuisena ja viihdyttävänä.  

Olen heidän kanssaan samoilla linjoilla. Teos on vahva lukuharrastuksen puolestapuhuja, viihdyttäväkin, vaikka minua se joiltain osin ärsyttikin.