Susanna Vuorela
Yllätyksiä vuoristossa
Suomen lähetyseura, 2005
147 s.
Aloitus: Helteinen ilma väreili karun vuorimaiseman yllä Etiopian Lalibelan kaupungissa.
Lopetus: Hänellä, joka piti huolen muuttolinnuistaan ja tunsi nimeltä kaikki tähdet. Nekin tähdet, jotka välkkyivät suomalaisen talvimaiseman yllä eteläisellä taivaalla ja näkyivät Etiopian vuoristoon saakka.
Yllätyksiä vuoristossa kertoo Järvimaan perheen projektimatkasta Etiopiaan. Perheeseen kuuluu isä Lasse ja äiti Kielo, sekä lapset Niko 15 v. ja Nelli, josta en nyt ole varma, onko hän nuorempi vain vanhempi kuin veljensä.
Kirjassa on neljäkymmentäkolme lukua, joissa tapahtuu enemmän ja vähemmän pieniä arkisia sattumuksia (Niko esim. kadottaa heti matkalla matkatavaroissaan olevat salmiakit, mitä hän tuskailee viesteissään kotimaahan) ja tutustumista maahan ja kansaan (pienestä Mortti-pojasta tulee läheinen). Kerronnan lomassa on paljon pieniä yksityiskohtia Etiopian historiasta ja kulttuurista. Itseäni hieman kummastutti ja jäin kysymään, oliko Etiopian keisari Haile Selassie todellakin diktaattori? Wikipedia (en tosin kaikessa ihan luota kyseiseen laitokseen) antaa hieman selvennystä henkilöön ja kulttiin, mutta valtaoikeuksistaan huolimatta en ihan yhdistäisi diktaattoriin, Toisaalta minulla ei ennen tätä selville ottamista ollut paljonkaan käsitystä kyseisestä henkilöstä, mitä nyt nimen tiesin.
Kerronta ei mene kovin syvällisiin eikä lähetysaiheesta huolimatta pureudu hengellisiin kysymyksiinkään kovin paljoa. Näkökulma on suurimmaksi osaksi, näin ainakin itse koin, Nikon tuntemuksissa. Nelli jää hieman veljensä varjoon ja kinastelukumppaniksi. Ihan sujuvaa kerrontaa tämä kuitenkin on, jos ei ota lukuun kuvausta tulipalon sammutuksesta, jossa liekit nuoleskelevat jo talon seiniä, mutta sammutusta tapahtuu vain maastossa. Jännittäviä hetkiä koetaan myös, kun Niko sairastuu punatautiin juotuaan vettä vuoristoisesta vesiputouksesta ja jouduttuaan paviaanien hyökkäyksen kohteeksi.
Lähetystyön eri puolia puskassa työskentelevistä terveydenhoitohenkilöistä MAF:n lähetyslentäjiin tuodaan pintaraapaisten esille. Tosin tässä lähetyslentäjien kuvauksessa on annettu enemmän tilaa nuorekkaalle kerronnalle ja inhimillisyydelle kuin vastuulliselle lentäjäkurille.
Kun perhe palaa koti-Suomeen, saavat he huomata, että koti on kylmillään. Nikon huoneen ikkuna on rikottu ja tavarat ryöstetty. Poliisien tullessa heille kuitenkin tarjotaan pullakahveita keittiössä, jonne on jo ehtinyt tulla tuttuja muitakin. Ei ihan todellisuuden tuntuista, tai enhän minä tiedä. Teos päättyy naapuriin muuttaneen somalialaisperheeseen tutustumiseen. Etiopia tai Somali, tuoksut ovat tuttuja ja rakkaiksi tulleita.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että ihan käypä tarina tämä kuitenkin on, sellainen lähetystyön- tai kehitysaputyöntekijän työn kuvaus ja tässä tapauksessa yhden kohdemaan historiaan ja paikallisväriin tutustumismatka.
----
Kirjallinen maailmanvalloitus: Etiopia
Pohjoinen 2024 -lukuhaaste kohta 23. Kirjassa on moottoriajoneuvo. Kyllähän tässä autoilla ajellaan ja lentokoneella on yhdessä luvussa hyvinkin merkityksellinen osuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti