Kyynärä Mittayksikö, pituus vaihteli eri maissa, alle 60:sta-80:een cm:iin. Laskettiin yleensä kyynärpään ja keskisormen pään välillä. Oma kyynärpäämittani on hieman alle tuon "selänraaputtimen".
Anna Amnellin Kyynäränmittainen tyttö on odotellut lukuvuoroa kirjahyllyssäni jo hyvän tovi ja nyt kun olen sen lukenut totean, että olipa hauska ja kivasti kerrottu tarina. Historiallista fiktiota, jossa ripaus sadunomaisuutta. Luvut ovat lyhyitä. Fontti selkeää, paperi liukasta ja kohtalaisen vahvaa. Kaikenkaikkiaan hyvin luettava layout. Matti Amnellin mustavalkokuvitus on kiva lisä ja tuo aikakautta hyvin esille.
Päähenkilö Lucia on suomalaistyttö, syntynyt tosin Tukholmassa, jossa hänen isänsä Olavi Pietarinpoika toimi kuninkaan (Kustaa Vaasa) kirjurina. Perhe muuttaa kuitenkin isän näön huonontuessa Suomeen isoäidin luokse. Perheeseen kuuluu myös isoveli Erasmus, joka lähtee opiskelemaan Rostockiin ja pikkuveli Hannu, joka laitetaan Turun kouluun oppimaan. Eletään siis Ruotsi-Suomen aikaa, vuosi on 1559. Muita henkilöitä on palvelusneito Valpuri ja tämän poika Läpsä, sekä palvelutyttö Vehnäpää.
Lucia oli soma ja viisas lapsi Eihän hänessä ollut muuta vikaa kuin pieni koko ja oliko tuokaan vika?
Anna Amnellin kerronta on sujuvaa. Lyhytkasvuisuutta minun mielestäni hieman korostetaan hyperbolismilla. Minun on vaikea kuvitella niin kovin pientä tyttöä kuin kerronnalliset viitteet mielikuvaa luovat. Tämä ei nyt kuitenkaan suuremmin haittaa, koska tämä ei historiallisesta viitekehyksestä huolimatta ole dokumentaarinen tarina jostain todellisesta henkilöstä. Historialliset yksityiskohdat sinänsä ovat varmaankin kohdillaan, kuten se, mikä lyhytkasvuisten lasten ja vamhempienkin kohtalo noina aikoina oli: hovinarrius tai kuninkaallisten leluna, sirkusjutuista puhumattakaan.
Lucian perhe oli hyvin toimeentuleva, oppinut. Lucian taidot: lukeminen, laulu, luutunsoitto, kielitaito eivät tavallisen metsäsuomalaisen tasoa. Sitten Lucia ryöstetään. Juoneen kuuluu myös Juhana-herttuan matka Englantiin kosimaan veljensä Erikin puolesta Kuningatar Elisabet I:stä. Siitä, miten Lucia selviää merirosvojen ja juonittelijoiden kynsistä , täytyy sinun lukea itse. Sen verran kiva kirja tämä oli, että itse aion seuraavaksi lukea Lucian myöhemmistä vaiheista ja paosta Tallinnaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti