Sanna Hedman: Henry Hedman; Kärrynpyörä, Taivas ja Maa!

Sanna Hedman
Henry Hedman: Kärrynpyörä, taivas ja maa
Aikamedia, 2014
344 s.

On vuosi 1986. Olen Hämeenlinnan Katinalassa raamattukurssilla. Kurssilaisista muodostunutta oppilaskuoroa johtaa innostunut ja musiikallinen romanimies - Henry Hedman. 

Henkka, niin kuin häntä yleisesti kutsutaan on jäänyt mieleeni valloittavana uskonveljenä, jonka elämää oma elämä on sivunnut pieneltä osalta. Olihan Henkan vanhemmatkin joskus lapsuudessani yöpyneet pirtissämme (mitä en tosin tuolloin lapsena tiennyt keitä nyö yöpyjät olivat). 

Henry Hedmanin tie on ollut mutkikas ja moniulotteinen. Siihen on mahtunut niin iloja kuin suruja. Epävarmuutta kuin kunniaa ja mainettakin. Romaniheimolaisena hänen elämänsä ei ole ollut niitä tavanomaisimpia. Siitä, kuinka pienestä kiharapäisestä "kauppamiehestä" on tullut yliopistotason opettaja ja vaikuttaja kertoo hänen puolisonsa Sanna yksinkertaisin ja ulkokohtaistetuin sanoin. Tämä etäännyttäminen omasta itsestä ja liian henkilökohaisesta lähestymistavasta ei ehkä ole ollut niitä helpoimpia tapoja. Elämänkertana kerronta on elämänkerrallista kaarta noudattava, ei täysin kronologinen, jossa vuodet olisivat selkeästi löydettävissä ja nähtävissä, vaan tarinaa viedään eteenpäin enemmän tapahtumien ja teemojen ympärillä. Mikä minua hieman häiritsee on kerronnan mennyt aikamuoto.Oli, tapahtui, meni. Vasta viimeisessä luvussa otetaan preesensi käyttöön. Tuntuu jontenkin oudolta, kun elävästä ihmisestä puhutaan menneessä muodossa, vaikka tapahtunut olisi menneisyyttä. 

Henry Hedman: Kärrynpyörä, taivas ja maa on ennen kaikkea henkilöhistoria. Se on myös yhden ihmisen, voisi jopa sanoa yhden perheen, jopa suvun elämänkaari. Paljolti tämä kirja on myös romanien historiaa, tapakulttuuria.  Punaisena lankana kirjassa on usko Jumalan johdatukseen vahvana ja vaikuttavana.  

Tekstinäyte: 

Laila-opettajan sekä Vinskin kehotuksesta Henkka hakeutui kansakoulun jälkeen poikalyseoon ja pääsi sinne ensimmäisenä romanina. Tosin hän pohdiskeli, panostaisiko sittenkin tyypilliseen romanielämään kaupantekoineen, jolloin Vinski antoi mieleenpainuvan oopetuksen. Hän haki painavvan, täpötäyden kauppatavaraa olevan matkalaukkunsa ja sanoi: - Jos luulet kaupanteon olevan helppoa, niin otapa tuo matkalaukku ja lähde sen kanssa kaupittelemaan talosta taloon ja kohtaamaan monenlaisia ihmisiä ennakkoluuloineen. Se tie on sinulla edessäsi, jos ei koulunkäynti kiinnosta. Henkka kokeili kaksin käsin nostaa painavaa matkalaukkua punan noustessa ponnistuksen voimasta kasvoille. Laukku tuntui lyijynraskaalta, eikä hän saanut sitä juuri liikahtamaankaan. Siitä päivästä Henkka päätti jatkaa opin tiellä. 

Lyseon opettajakunnan keskuudessa levisi kuitenkin pientä pelkoa, kun he kuulivat, että oppilaaksi tulisi romanipoika. - Jospa sillä on puukko saappaanvarressa, oli rehtori todennut. 

Tällä kirjalla saan kuitattua Helmet 2016 lukuhaasteen kohdan 26: elämänkerta tai muistelmateos.