Ammagaru - Aune Hynyn elämä
Otava, 2006
384 s.
Olen nyt aavalla merellä menossa kohti Indiaa, jonne olen niin monta vuotta ollut matkalla... Aune Hyny aloitteli laivamatkansa ensimmäistä kirjettä ystävälleen, joka tunsi hänen menneisyytensä.
Menneisyys oli Oulun läänissä, Pyhäjärvellä, tulevaisuus odotti Intiassa, äskettäin itsenäistyneessä maassa, jonne Aune sai lähetyskutsun tultuaan niin sanotusti uskoon. Aune opiskeli ensin Larsmon lähetyskodissa, matkasi sitten jatkaman opintojaan Englantiin, jossa hän tapasi intialaisen Lam Jeevaratnam, joka kertoi hänelle suomalaisesta Armas Halosesta, joka oli perustanut Etelä-Intiaan Machilipatnamiin lähetysaseman ja sen yhteyteen pienen pojille tarkoitetun lastenkodin. Armas Halonen oli metodisti, Aune helluntailainen. Armas Halonen oli lähdössä lomalle ja pyysi Aunea lomittajakseen. Aune oli, lupautuessaan Halosen lomittajaksi tehnyt päätöksen, joka ei vienyt häntä alkuperäisen ja kotiseurakunnan ohjeiden mukaisesti Englannista takaisin koti-Suomeen vaan aivan päinvastaiseen suuntaan.
Ellei tuomari Södö olisi pyytänyt minua lähtemään Kajaanista junalla Ouluun, olisin nyt muotiliikkeen omistja Oulussa, Aune ajatteli ja hymyili mielessään. Hän oli matkalla Intiaan.
Seikka, joka toi erinäisiä selvitettäviä ristiriitoja Aunen elämään.
Lomituksesta tuli seitsemän vuoden pituinen, jonka jälkeen Armas Halonen palasi Intiaan vastavihityn vaimonsa kanssa ja Halosen ja Hynyn tiet erkanivat vaimon epäluuloihin. Aune Hyny sai tuntea, että käärme, tuo kavalin kedon eläimistä vaani myös uskovia.
Aune Hyny alkoi oman työnsä Intian lasten parissa. Hänestä tuli kunnoitettu ja rakastettu ammagaru, ja hänessä toteutui psalmilaulajan sanat siitä, että yksinäisellä on enemmän lapsia kuin sillä, joka on aviossa. Aune Hyny ei ollut perinteinen lähetyssaarnaaja, joka kiersi julistamassa Jumalan sanaa ympäröivissä kylissä, hänen työnsä oli olla äitinä orvoille ja hylätyille lapsille, niin pojille kuin tytöille.
Asta Tillanderin kirjoittama Ammagaru - Aune Hynyn elämä on läpileikkaus Aune Hynyn elämäntyöhön. Se ei ole varsinainen elämäkerta, sillä siitä puuttuu täysin Aunen lapsuus, mihin, ainakin minusta, olisi ollut mielenkiintoista ja avartavaa tutustua. Aunen perheeseen ja lähisukuun viitataan vain sivulauseissa. Aunen elämä oli Intiassa. Intia hänen kotinsa, vaikka hän välillä kävikin Suomessa sukuloimassa ja lepäämässä.
Ammagaru - Aune Hynyn elämä on tarina vahvasta itsenäisestä naisesta, joka on kerrottu koruttomalla ja kaunistelemattomalla arvonannolla. Aune Hyny ei ollut pyhmys. Kun Intiassa halusivat tehdä hänestä patsaan, Aune hämmentyi ja sanoi lopulta. Lapset ovat minun patsaani.
Asta Tillander on tehnyt mittavan voimanponnistuksen hänkin kirjoittaessaan tätä teosta. Kirjan lopussa on lista hyödynnetystä taustamateriaalista. Yksi seikka minua jäi kuitenkin kaihertamaan. Kijallisuusviittaus sivulla 207.
Ja täälltä minä olen ollut poissa kohta kolmetoista vuotta! Aune huokaisi katsellessaan ohikiitäviä valkorunkoisia koivikoita, peltoaukeita ja järviä, joita aina silloin tällöin sukelsi näkyviin raikkaanvihreiden havumetsiköiden takaa. Metsän tummuus mulle tuokaa... tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen, Aune runoili mielessään. ....
Tekstistä jää sellainen käsitys, että säkeet olisivat Aunen runoilemia. Todellisuudessahan säkeet ovat Eino Leinon. Kirjailija (tai kustantaja) on kyllä selittänyt alaviitteissä erinäisiä termejä ja myöhemmin, kun tekstissä lainataan HIlja Aaltosen runoa niin tekijä mainitaan. Eino Leinon säkeistä ei tekijää mainita missään yhteydessä, mikä minusta olisi ollut paikallaan. Ei ole sanottua, että kaikki lukijat tietäisivät Eino Leinon runon Nocturne, vaikka hän tunnettu pohjoisen runoilija onkin ja vaikka tietäisikin, niin kirjoittajan nimen olisi ollut hyvä olla selvillä joko alaviitteeenä tai lauserakenteessa.
Kaikkien on hyvä tietää, että Intian Machilipatnamissa, Andhra Pradeshin osavaltiossa on todellinen Hyny World, johon kuuluu kuusi lastenkotia, 479 lasta, primery- ja secondarykoulu, jossa on 1150 opplasta, tyttöjen ja poikien ammattikoulu ja laaja hengellinen työ, 65 pastoria ja evankelistaa, 50 kokoontumispaikkaa, 21 valmista kirkkoa ja monta rakenteilla, 10 tonttia valmiina ja 20 vuokrattua kokoontumispaikkaa. Työ vain kasvaa ja laajenee. Rakas, kunnoitettu Ammagaru Aune Hyny ei malttanut lähteä lomallekaan toukokuussa, koska rakentaminen vaatii rakennusmestaria, suunnittelijaa, insinööriä ja taloudenhoitajaa - Aune Hynyä itseään.
Ammagaru - Aune Hynyn elämä on kunnianosoitus koulujakäymättämälle suomalaiselle naiselle ja uhrautuvaisuudelle, jossa omat tarpeet väistyivät lasten tarpeiden tieltä. Se, kuinka tuo koulusivistystä saamaton nainen itse kirjoistat tutkien pisti pystyyn koulut ja kirkot on taas ihme, joita vain Jumala saa aikaan, kun on joku, joka antautuu Hänen käyttönsä ja sen Aune Hyny todella teki. Uskoi itsensä ja työnsä Jumalan käsiin.
---
Helmet lukuhaaste 2017 kohta 33: Kirja kertoo Intiasta
Kirjallinen maailmanvalloitus: Intia
100 suomalaista kirjaa
---
Helmet lukuhaaste 2017 kohta 33: Kirja kertoo Intiasta
Kirjallinen maailmanvalloitus: Intia
100 suomalaista kirjaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti