Lotta, älä lannistu
Alkuperäisteos: Lotta slår till!
Suomentanut A.M. Helminen
Karisto, 1975
Kansi: Heidi Lindgren
158 + 1 s.
Lotta on tyttö, jolle "jatkuvalla syötöllä satuuu ikävyyksiä , seikkailuita ja kommelluksia", kuten hän itse itseänsä luonnehtii. Lotan seurassa ei ole tylsää ja vauhtia ja sattumuksia riittää. Tässä moniosaisen sarjan osassa niitä aiheuttaa muun muassa
Anton-setä, joka pyytäää Lottaa auttamaan koulun alkamisen aiheuttamassa ruuhkassa ja Lottahn auttaa sinä, missä paras ystävä Giggikin. Pahksi onneksi kaupassa sattuu kuitenkin olemaan Perra, joka suuttuneena Lotan kipakkaan komentoon vaihtaa merkkisolmut kahdessa kirjapeketissa ja aiheuttaa sen, että kiinalainen runous ja silakkaa 77 eri tavalla-teos menevät väärille ihmisille. Alkaa armoton etsintä, kuka on rouva, joka osti silakkakirjan. No, asia selviää, mutta ennen kuin kirjat on saatettu oikein päin ja oikeisiin kohteisiin on ehditty huutaa pysähtyneessä hississä apua, juostu sairaalan ensiavussa ja mitä vielä - siinä ohessa olisi pitänyt viedä luokanvaloja Kihara-Fridolfin kirjat koululle, koska tämä ei itse niitä ennättänyt viedä.
Aikajana muutama päivä koulun nimenhuudosta
Lotta myy myös arpoja kitsaalle Patruuna Larssonille, jota myös Sappi-Larssoniksi kutsutaa ja joka sairastaa Podagraa. Lotta vain erehtyy luulemaan Podagraa päänsäryksi ja siitä on omat seurauksensa. Lopulta Patruunasta tulee kuitenkin Pontus-setä, jolle Lotta toimittaa orvon kulkukissan.
Eikä siinä kaikki. Muutaman päivän aikana ehtii ja sattuu ja siksikin Lotat on kivoja lukea, koska niiden aikajana kulkee hitaasti, vaikka tapahtumissa on vauhtia.
...
Tällä kirjalla aloitan Seinäjoen kaupunginkirjaston Kirjastohaasteen, kohta 1: Kirja, joka saa sinut hyvälle tuulelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti