18 elokuuta 2018

Margrit Hauser: Conny matkustaa Israeliin!






Margrit Hauser
Conny matkustaa Israeliin
Alkuteos: Conny reist nach Israel (1965)
Suomentanut Maija-Liisa Isojärvi
Gummerus,  1966
216 s.

Päähenkilö Constanze Bloch eli Conny on 16-/17-vuotias nuori, joka ei oikein tiedä, mihin hän ryhtyisi. Ylioppilastutkinto ei kiinnosta, kauppaopisto ei innosta. Conny on keskimmäinen perheen tyttäristä ja hän kokee olevansa jollain lailla väliinputoaja, isosisko Mirjamin, joka lukee biologiaa ja aikoo ilmeisesti kemistiksi ja pikkusisko Sonjan, jota nuorimpana hemmotellaan välissä. Isoveli asuu Englannissa. Perheenisällä on vakuutustoimisto, äiti on kotiäiti. Blochit ovat juutalaisia.

Conny on sveitsiläinen ja asuu Zurichissa. 

Ystävältään Clairelta Conny saa neuvon, kun hän valittaa, että 

"haluaa pois. En kestä enää kotona oloa. En voi iänkaikkisesti olla Mirjamin ison siskon, ja Sonjan, pikkusiskon välissä. En voi, käsitätkö?"

 "Kun tahdot pois, niin lähde toki, Conny-kulta

vastaa Claire ja ehdottaa Israelia. Claire, joka on hugenotti-äidin ja juutalaisisän tytär ymmärtää tätä taustaa vasten välissäolemisen kivun. 

Conny miettii asiaa ja tekee suunnitelman. Hän tietää, että isä ei niin vain sulata hänen ehdotustaan lähteä Israeliin. Conny kirjoittaa tädilleen Marthalle, joka on muuttanut Israeliin jo ennen sen itsenäistymistä ja asuu Tel Avivissa ja pyytää, että tämä kirjoittaisi heille ja kutsuisi Connyn Israeliin, mutta ei mainitsisi mitään hänen kirjeestään ja niin tapahtuu. Kirje saapuu ja Conny saa kutsun Tel Aviviin.

Conny matkustaa Israeliin on ilmestynyt aikana,  jolloin kibbuzielämä houkutteli nuoria. Tarina oli ihan mielenkiintoinen. Kerronnallisesti tämä jättää minuun hieman jännän vaikutelman, jota lisää kieliopilliset ratkaisut. Esimerkiksi raamattu kirjoitetaan pienellä, kun itse kirjoitan sen isolla, mikä ratkaisu tuo kirjaan "ei uskonnolisen säväyksen". Jumalasta puhuttaessa on yleensä pieni alkukirjain, paitsi muutamissa kohdin, joissa on iso kirjain, jolloin tämä saa miettimään puhujan uskonnollista vakaumusta. Uskonnolliseksi kirjaksi tätä ei kuitenkaan voi sanoa. Tämän tarinan idea on on lähtöisin juuri kibbuzi-aatteen herättämässä mielenkiinnossa kuusikymmenluvulla. Israelin olosuhteita kuvataan jonkin verran, mutta mihinkään kovin syvälliseeen ei päästä. Kuvaus esimerkiksi asumisoloista on hyvinkin eurooppalaista. Taustalla kuitenkin häälyy juutalaisen kansan kärsimykset ja holokaustin varjo, toivo rakentaa parempaa.

Conny matkustaa Israeliin, auttaa jalkansa loukannutta tätiään, tekee tuttavuutta naapuruston kanssa, ystävystyy vanhan puolanjuutalaisen herra Czernon kanssa, auttaa yläkerran perhettä, jonka pieni lapsi saa umpisuolentulehduksen ja rakastuu palavasti Jesaja Jermiin, nuoreen hopeaseppään, jota Martha-täti ei voi sietää, mutta joka pelastaa  Connyn, kun tämä on auttamassa tätinsä matkamuistokaupassa ja sinne tulee ryöstäjiä.

Kirja jakautuu kolmeen osaan, ensin on Connyn elämä Zurichissa ja pähkäilyt, mihin ryhtyisi, toinen osa keskittyy elämään Tel Avivissa ja kolmas osa tuo Connyn takaisin Zurichiin ja saamaan siunauksen isältään tulevaa avioliittoa varten. Seikka, jonka Conny tietää olevan vaikea saavuttaa.

Karmealta kuulostava mielipide:
 
"Israel on kodittomia, karkotettuja varten, joista ei pidetty niissä maissa, joissa he tähän asti asuivat."

 Isä Blochin näkemys irtisanoutuneelle sihteerilleen, joka oli lähdössä kibbuzille Israeliin. Isä Bloch, joka on itsekin juutalainen, miten hän voi ajatella oman kansansa ihmisistä tällä lailla. Puistelen päätäni moiselle näkemykselle.

Määritelmä:
 
Sandwich-lapsi (keskimmäinen, muiden  välissä oleva lapsi)

Sanoista ja niiden käytöstä:

"Kantakoon sanasi Jumalan korviin." Tämän, kirjan mukaan hyvin juutalaisen sanonnan olen lapsena kuullut tai lukenut muodossa "suustas Jumalan korviin, lapsparka". Taikauskoa tai ei, olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että joskus on hyvä varoa sanojaan, harkita sanomisiaan, sillä "Se, mikä on sanottu, on ilmassa ja siitä voi tulla totta", kuten Martha-rouva Connya varoittaa.

Vielä yksi ajatus, joka nousi kerronnan lomasta:

"Kotimaa on koulutie. --- --- Kotimaa on lapsuu, äidinkieli, kehtolaulu, kotimaa on maisema, johon on syntynyt."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä roskaa!