04 elokuuta 2018

Laura Ingalls Wilder: Little Town on the Prairie!





Laura Ingalls Wilder
Little Town on the prairie
Puffin Books, 1976
223 s..

Kirjan aloitus on hieman erilainen kuin aiempien. Kirja alkaa keskustelulla, jossa isä Ingalls kysyy Lauralta, mitä tämä ajattelisi työskentelystä kaupungissa? Sitten kerronta siirtyy takaumaan, jossa kuvataan kaupungin kasvua pitkän talven jälkeen ja kevään heräämistä. Kunnes sitten jälleen jossain vaiheessa tullaan tuohon ydinkysymykseen. Mitä, Laura ajattelisit työskentelystä kaupungissa?

Työ, jota isä on Lauralle ajatellut on ompelimoapulaisen työ. Laura inhoaa nappien ja napinläpien tekoa, mutta ajatellessaan, että hän voisi ansaita rahaa, jotka auttaisivat sokeaa Mary-siskoa pääsemään sokeainkouluun saa hänet myöntymään, ja niin hän kulkee aamuisin isän seurassa kaupunkiin ja ompelee, vaikka kesä on kauneimmillaan.

Laura asuu De Smetin kaupungissa, johon on alkanut virrata väkeä. Kouluun tulee uusi opettaja neiti Wilder, joka ei oikein saa kuria luokkaan. Laurakin varomattomuuttaan hymyilee väärässä paikassa ja siitäkös sitten soppa syntyy. Laura joutuu opettajaneidin hampaisiin samoin kuin tämän pieni ja heivereöinen pikkusisko Carrie (suomalaisessa käännöksessä Leena). Tytöt lähetetään kesken koulupäivän kotiin.

Neiti Wilderin opettajakausi jää lyhyeksi ja yhden välikaisen opettajan jälkeen Laura saa opettajan, jota hän arvostaa suuresti. Tämä opettaja järjestää uuden koulun aikaan saamiseksi erityisen esittelypäivän, jossa koululaiset esittävät taitojaan ja oppimistaan. Laurakin pitää yhdessä ystävänsä Idan kanssa esitelmän USA:n historiasta, mistä on seurauksena, että hänelle tarjoutuu mahdollisuus saada ensimmäinen opettajanpaikka, vaikka hän ei ole vielä kuuttatoista täyttänytkään.

Myös paljon muuta uutta ja  ei niin arkistakaan hetkeä Lauran elämään mahtuu.

Olen viime aikoina lukenut myös teosta Pioneer girl, jossa on taustoitettu teoksen syntyä ja aikakautta. Sen suhteen on vielä paljon jäljellä, mutta jo nyt voin sanoa, että tämä Annontated Autobiografy on erittäin kiintoisa teos ja tuo lisävaloa Lauran kerrontaan. Vaikka nämä Pieni talo preerialla -kirjat siis ovatkin todellisuuteen pohjautuvia on ne dramatisoituja teoksia todellisuudesta.

Pidän tästä sarjasta silti paljon enkä voi ymmärtää sitä polemiikkia ja sitä rasistisuuden leimaa mikä viime aikoina näidenkin kirjojen suhteen on syntynyt. No, onhan näissä joitakin pieniä yksityiskohtia esimerkiksi intiaanien suhteen, joita voi katsoa stereotyyppisiksi, mutta en minä ainakaan näe niitä erityisesti rasistisina. Nämä kirjat on ensisijaisesti kirjoitettu uudisraivaajanäkökulmasta ja uudisraivaajaelämän arjesta.

Ja sitäpaitsi, jos aletaan arvottaa kirjoja joidenkin pienten yksityiskohtien mukaan, niin kohta pitäisi Dickensinkin teoksetkin (puhumattakaan monista muista klassikkoteoksista) pistää pannaan, koska niiden juutalaiskäsitys on ainakin joissakin kohdin todella pöyristyttävä.

Lauran itsenäisyyspäivän mietteitä:

"She thought: Americans won't obey any king on earth. American are free. That means they have to obley their own consciences. No king bosses pa; he has to boss himself. Wy (she thought), when I am a little older, Pa and Ma will stop telling me what to do, and there isn't anyone  else who has a right to give me orders. I will have to make myself be good.
Her whole ming seemed to be lighted up by that thought. This is what is means to be free. It means, you have to be good. 'Our father's God, author of liberty -' The laws of Nature and of Nature's God endow you with a right to life and liberty. Then you have to keep the laws of God, for God's law is the only thing that gives you a right to be free."

...




Kirjankannsibingo Nostalgia

Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastohaaste kohta 44: lue kirja, jossa opiskellaan

6 kommenttia:

  1. Mietinkin juuri tänään Pieni talo -sarjan uudelleenlukua. Pieni kaupunki preerialla on jäänyt minulla erityisesti mieleen, sillä pidin sen arki- ja kouluelämän kuvauksesta. Muistan kuinka Laura ei pitänyt ompelemisesta, mutta tajusi erään kerran ettei hänen äitinsäkään oikeastaan pitänyt.

    Olen aika samaa mieltä tuossa rasismikysymyksessä. Tietysti näissä kirjoissa on kyllä joitain yksityiskohtia ja ajatuksia, jotka voivat loukata. Muistaakseni Lauran äiti ei pitänyt intiaaneista. Kuitenkin Lauran isä kunnioitti intiaaneja ja otti näiden neuvot todesta esimerkiksi ennen pitkää talvea preerialla. Vaikka intiaanien pakkosiirtoja ei kritisoida, välittyy heistä kuitenkin kuva viisaina ja kunnioitettavina ihmisinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Näissä on sekä kunnioitusta intiaaneja kohtaan mutta myös antipatiaa, Laura ei kuitenkaan kuvaa elämää niinkään kollektiivisesti kuin yhden perheen näkökulmasta. Lauran perheessä on aspekteja joihin voin samaistua mutta on piirteitä, jotka mietityttävät, mutta niinhän on nykyajassakin. Ei kukaan meistä ole täydellinen.

      Poista
    2. Tämä on ollut se oikea kuva, menneisyyttä ei voi muuttaa, vain nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Vaikenemalla menneisyydestä ei nykyajan tilannetta ymmärretä.
      Mukava, että bloggasit tästä.

      Poista
    3. Nämä ovat hyviä kirjoja luettavaksi ja kerrottavaksi. Suosittelen jokaiselle uudisraivaajaelämästä kiinnostuneille.

      Poista

Älä roskaa!