Tässä taas kirpputoria kierrellessäni osui kohdalle nämä Neiti Etsivä -kirjat, jotka olivat uudenoloisia. Hintakaan ei ollut nettiantikvariaattien tasoa. Itse olen keräillyt näitä valkoisella pohjalla ja selkämyksellä. Kotiinpäästyä huomasinkin, että olin tullut hankkineeksi tuon balettitossujen arvoituksenkin. No, ei tämä suuri vahinko ollut, ja ylimääräinen kirja lähtee jossain vaiheessa kiertoon.
Grönlanti ja pohjoisen luonto kiinnostavat ja jo aiemmin syksyn aikana hankin nämä kaksi teosta. Jo pelkästään kansikuvat herättivät kiinnostuksen, mutta onneksi löytyi myös hieman taustatietoa tarinoistakin. Se ongelma näissä nettiantikvariaattiostoissa on, että ei pääse aina vilkaisemaan sisältöä ja sitten voi tulla pettymyksiä.
Inger Brattströmin Erilainen ja Jytte Lyndbirkin Anne ovvat nuortenkirjoja. Battströmin kirja kuuluu Otavan Isojen tyttöjen kirjoihin ja kertoo pojasta, joka ei aivan kuuulu joukkoon. Lyngbirkin Anne on Vihreän kirjaston kirja, jonka teokset ovat myös suunnattu enempi aikuistuvalle nuorelle.
Gaunitzin Nuoret metsänkävijät herätti kiinnotuksen kauniilla kannellaan. En ole teosta vielä vilkaissutkaan, mutta luulen että tavalla tai toisella luonto on tärkeässä roolissa. Aili Konttinen sen sijaan on tuttu monista lasten- ja nuortenkirjoistaan. Iloinen surullinen kesä on ennestään tuntematon teos, jonka nimi on erikoinen ja paljonpuhuva. Tätäkään en ole vielä ehtinyt vilkaisemaan, mutta Konttisen teoksia lukeneena odotan kyllä verratonta lukukokemusta, mitä se sitten pitääkään sisällään.
Kun etsii kirjallisuutta nettiantikvariaateista on tapoja erilaisia. Saatan katsoa uutuudet eli viimeksi tulleet tai sitten kirjailijan nimellä tai teoksen nimellä, jos etsii jotain tiettyä kirjaa. Mutta sitten on vähän erikoisempia hakutapoja löytää jotain uutta ja erilaista.Tässä taannoin etsin kirjallisuutta puiden nimillä. Kuuset ja männyt ja koivut eivät tuoneet mitään kovin kiinnostavaa, mutta pihlaja antoi kiintoisan osuman. Eila Pennasta en ole aiemmin lukenut eikä minulla ole mitään tietoa hänen tyylistään, mutta hänen Kaadetut pihlajat herätti kiinnostuksen ihanalla kansikuvalla ja esittelytekstillä. Tämä ei ehkä ole niinkään nuortenkirja, vaikka kertookin nuoresta naisesta kasvukipuineen.
Kuinkahan on, löytyikö näistä teoksista mitään sinua kiinnostavaa? Herättikö valintani sinussa lukuhaluja? Olisi kiva kuulla, mitä ajatuksiasi kirjoista ja valinnoistani nousi?
Mukavia kirjoja, tuo Neiti Etsivä ja sisäoppilaitoksen arvoitus on tuttu kirja.
VastaaPoistaHyviä löytöjä olet tehnyt. Nuo intiaanikirjat saattaisivat kiinnostaa minuakin, kun tykästyin niin JP Koskisen Haukansilmään. Se oli vaikuttava kirja ja katsoinkin useita intiaanielokuvia luettuani kirjan. - Eila Pennanen on varmaan hyvä. Oli aikoinaan yksi minun suosikkikirjailijoistani, tein hänestä jonkin pikku tutkielmankin suomen kielen opinnoissa.
VastaaPoistaNuorena minäkin luin Neiti Etsiviä. Tuollaiset Grönlannista ja pohjoisen luonnosta kertovat kirjat kiinnostavat aina myös minua. Tuo olikin jännä tapa etsiä luettavaa hakemalla puiden nimillä. Kaadetuissa pihlajissa on ainakin kaunis nimi ja kansikuva. Toivottavasti on myös hyvä lukuelämys.
VastaaPoista