Wilkie Collins
Erään perheen tarina
Suomennos Eero Alpi
Tiberius-kirjat. 2022
92 s.
Lyhyt, kevyt, aika mitäänsanomaton tarina, jota kertoo Darrock Hallin hovimestari William. Darrock Hall sijaitsee Cumberlannissa ja sen, samoin kuin maatilan Yorkshieressa ja omaisuuksia Jamaikassa on omistanut herra Norcross, jonka palvelukseessa William on alunperin ollut. Herra Norcross on kuollut ja jättänyt omaisuuden vaimolleen, joka oli häntä parikymmentä vuotta nuorempi. William jäi leskirouvan palvelukseen. Nuorta leskirouvaa ympäröi kosijoita, jotka kuitenkin saivat rukkasia osakseen, kunnes ilmestyi nuori mies nimeltä James Smith ja he avioituvat vastoin Williamin käsityskykyä. Herra Smith on kuitenkin paljon merillä ja poissa vaimonsa luota, jolloin Darrock Hallissa rouvan vieraana käy pastori Meek. Smith ei tykkäää tästä ja kieltää erään kerran kotona ollessaann tätä enää tulemasta. Lisäksi rouva saa nimettömän kirjeen, jossa kerrotaan että herra Smith on ottanut toisen vaimon. "Sinä katala, sinä katala" huutaa rouva.
Sitten herra Smith katoaa ja vuoteessa on verijälkiä. Niin William kuin rouva joutuvat syytetyksi miehen murhasta, mutta ruumista ei löydy mistään. Rouvalta on myös kadonnut muutamia naisellisia tavaroita.
Tämä pieni teos, jonkinasteinen dekkarin tai salapoliisijuttu, miksi tätä nyt voisi luonnehtia, sillä mitään suurta tai monimutkaista juonta tässä ei ole, eikä sen puoleen pähkäiltävääkään, kiinnosti minua, sillä pidän paljon kirjailjan Valkopukuinen nainen -teoksesta.
Tämä tarina on ilmestynyt Suomeksi 1900-luvun alkupuolella ja kieli on suhteellisen hyvää ja kerronallisesti hyvin etenevää, helppolukuista ja -tajuista. Pari pientä kohtaa kuitenkin ponnahti tekstitä hieman kieliopillisesti outona:
--- siitä saan puhua kauempana kertomuksessani, ja tahdon kuitenkin varoa mainita niiden paikkojen nimiä...
Wilkie Collins on englantilainen 1800-luvun kirjailja, jota pidetään rikoskirjallisuuden edelläkävijänä ja rikostarinaksi tämänkin voi luokitella. En päässyt oikein selville onko tämä kirjoitettu ennen vai jälkeen Valkopukuisen naisen, mutta tarinaltaan tämä on sen rinnalla todella heikkolaatuinen kolonialistisen ajan kuvastaja, sillä Itä-Intiasta tuotu sekaverinen kamarineitsyt saa osakseen kuvauksen, joka on kaikkea muuta kuin mairitteleva. Tosin rouva Norcross/Smith on mieltynyt tähän.
Nykymittapuulla täytyy ihmetellä minkä kumman takia tämä on julkaistu paperisena, sillä tämä löytyy Prjokekti Gutenbergista, jossa olisi varmasti paljon sellaistakin kirjallisuutta, joka tätä enemmän ansaitsisi tulla julkaistuksi paperisena ja uutena suomennoksena. Luulisi, että Collinsiltakin sellaisia teoksia löytyisi.
Helmet lukuhaaste kohta 10: Kirjan nimi on mielestäsi tylsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti