Irja Malmila-Lappalainen
Ulos aurinkoon ja elämään
Paletti, 1948
159 s.
Aloitus: Hei tyttö, sinähän lennät kuin ampiainen. Olet sen näköinen, että voit syttyä palamaan minä hetkenä tahansa. Mikä hätänä? - Kas Pete! Terhi pysähtyi hengästyneenä. Hänen suunsa hymyili, ja oli kuin nauru olisi sytyttänyt hänen silmiinsä pieniä, lystikkäästi kimaltelevia valonvälähdyksiä. Hän puristi lujasti ja toverillisesti luokkatoverinsa Per Silvanderin kättä, mutta vakavoitui sitten äkkiä.
Terhi Suvinen on 17-vuotias yhteiskoululainen. Suvisen perheeseen kuuluu taidemaalari-isä Severi, äiti, joka antaa silloin tällöin musiikkitunteja, isosisko Elisa, isoveli Ilmari eli Ilkka, joka opiskelee Helsingissä, pikkuveli Veijo, jota kuitenkin kutsutaan Vesaksi sekä pikkusisko, perheen pienimmäinen Paapero, jota ainoastaan äiti kutsuu omalla oikealla nimellä Sinikaksi.
Terhin paras ystävä on Lea Hietala, tutummin Lela, joka on asunut Terhin perheessä käydessään koulua. Nyt Lela on kuitenkin sairastunut ja joutunut jäämään kotiin opiskelemaan kotiopettajan johdolla. Lelan sijaan vuokralaiseksi ja Lelan toveriksi on tullut Elli.
Pär, eli Pete on Terhin koulutoveri, kuten monet muut kerronnan lomassa esiin nousevat hahmot puhumattakaan opettajista, jotka ajankuvan mukaan omaavat omat luonnehtivat lempinimensä, kuten äidinkielenopettaja "Werther". Miljöö on sotien jälkeinen suomalaiskaupunki jossain sisäsuomessa. Terhin ystävä Lela asuu jossain kauempana, junamatkan päässä. Lela kirjoittaa runoja sahviaanikantiseen vihkoon.
Ulos aurinkoon ja elämään on raikas ja vivahteikas tarina sodanjälkeisestä Suomesta. Näkökulma on nuoren opiskelijan, jonka elämää ja ajatuksia tapahtumineen seurataan perhepiirin ja ystävien kautta. Kerronnallisesti vaihteleva juonenkuljetus koostuu kaikkitetävän kertojan tapahtumakuvauksista, dialogeista, Terhin kirjeenvaihdosta Lelan kanssa, välillä lausutaan Katri Valaa ja lausuillaan muutenkin. Ajankuvasta kertoo kaiken kaikkiaan pienet yksityiskohdat, kuten esim. "Kittyhän onkin jo itse 20-vuotias ja toivoo tulevansa kohdelluksi täysi-ikäisenä naisena" Toisin sanoen täysi-ikäisyysraja ilmeisesti oli tuolloin 21-vuotta. Joskus muinoin se on kai ollut vielä myöhäisempikin. Toisaalta kuvauksessa on myös jotain, mikä saa hieman nieleksimään asenteita.
"Silvanderin perhe oli muuttanut Helsingistä kahdeksan vuotta sitten tähän supisuomalaiseen kaupunkiin, jossa kuuli aivan sattumoisen "vasenkätistä".
Ruotsinkielen tarpeellisuudesta väännetään yhä kättä, en kuitenkaan ole koskaan kuullut sitä mainittavan "vasenkätiseksi." Vasenkätisiä kyllä yritettiin kouluissa ennen muinoin saada oikeakätisiksi, mikä ei lainkaan hyvä asia ollut, tehtäköön se nyt selväksi. Se, että suomenkielen ainekirjoituksessa opettaja rokottaa svetisismistä on ehkä aiheellista, mutta ...
Jos ei näitä pieniä asenteellisuuksia ota huomioon on tämä ihan hauska tyttökirja ajoilta menneiltä. Tässä on hieman draamaa (Paaperon sairastuessa), hieman rakkautta ja romantiikkaa, arkea ja juhlaa. Uskonnollisuuttakin sivutaan, mutta ei mitenkään päällekäyvästi.
Kielikysymyksistä vielä sen verran, että Terhi opiskelee saksankieltä ja miettii raff-sanaa, joka sanakirjan mukaan tarkoittaisi yhtä kuin kaappeet. Terhi miettii, onko suomenkielessä sellainenkin sana ja samaa mietin minä. Asiaa selviteltyäni en löytänyt raff-sanaa tässä muodossa, mutta kaappeet sana ilmeisesti on johdos verbistä kaapia, eli esim. kaapimalla kakkutaikinan jäämiä saadaan kaape. Mutta mikä se on saksaksi jääköön asiantuntijoiden selvitettäväksi. Toinen suomalainen sana, mikä kuulosti oudolta suomenkieleltä oli sana valveutui, kun luonnollisempaa olisi ollut sanoa heräsi. Toisaalta valveutui on ehkä moniulotteisempi sana heräämisen ja tajuamisen yhteydestä toisiinsa.
Muita outoja sanoja oli tintenkuli ja histfillari. Pelikan-täytekynä jotenkin liittyi tintenkuliin ja histfillariin liittyi Lelan kotiopettajahaku.
Muutamia kirjallisuusviitteitä: Galsworth Punainen huvila, ja Vanhan kartanon Diana, jonka tekijää ei mainita.
Erityismaininta tälle Terhin Lelalle antamalle neuvolle:
Vaali ruumiillista hyvinvointiasi ja pidä henkinen organismisi ojennuksessa.
Kyyti 2025 -lukuhaaste kohta maaliskuu II, hyvinvointia käsittelevä kirja. Vaikka tämä ei varsinaisesti mikään terveydenhoitokirja olekaan, on tässä kuitenkin taustalla kulkevana punaisena lankana ajatus hyvin voivasta nuorisosta tai yleensä hyvinvoivasta väestöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti