Astrid LIndgren: Sotapäiväkirjat!

Astrid Lindgren

Sotapäiväkirjat

1939-1945

WSOY, 2016

Alkuteos: Kriksdagböcker 1939-1945

Suomentanut Kari Koski

1. syyskuuta 1939

Voi! Sota alkoi tänään.

Näin lyhyesti ja toteavasti aloittaa Astrid Lindgren sota-ajan päiväkirjansa.

Uudenvuodenaatto 1945

Toivon itselleni hyvää Uutta Vuotta! Itselleni ja omilleni! Ja mieluiten myös koko maailmalle, mutta se taitaa olla liikaa vaadittu. Mutta vaikka tästä ei ehkä voikaan tulla hyvä uusi vuosi, ehkä tästä voi tulla parempi uusi vuosi.

Näin Astrid päättää sotapäiväkirjansa, ajanjakson, joka on kestänyt kaksi viikkoa vaille kuusi vuotta.

Astrid LIndgrenin sotapäiväkirjat on vaikuttavan koskettavaa luettavaa maailmanhistorian yhdestä kamalimmista ajanjaksoista. Se avaa näkökulmaa tuon ajan, paitsi Lindgrenien arkielämään, myös tuon ajan poliittiseen ilmapiiriin niin Idässä kuin Lännessä unohtamatta myöskään Suomea.

Mikä minua kirjassa yllätti oli ne viittaukset Ruotsin osallisuuteen ja osallistumattomuuteen sotaan. Ruotsihan oli virallisesti puoluteeton maa. Mutta osansa sekin sai ja antoi. Voiko lopulta olla täysin, täysin puoluteeton, kun maailma ympärillä on kaaoksessa?

Astrid Lindgrenin sotapäiväkirjoja lukiessa tulee vahvasti mieleeni Montgomeryn Kotikunnaan Rilla. Rillassa sota oli ensimmäinen maailmansota, ja se oli kaunokirjallinen, fiktiotarina. Lindgrenin sotapäiväkirjat eivät ole fiktiota. Silti molemmat teokset tuovat sodan kauhut ja ilmiöt niin lähelle ihoa, että välillä ihan puistattaa. 

Astrid Lindgrenin sotapäiväkirjat on varmasti yksi vaikuttavimpia teoksia, jonka olen tai tulen tänä vuonna lukemaan.

Kevennyksenä tähän loppuun mainittakoon, että tässä teoksessa Astrid Lindgren myös hieman valottaa kirjallisia prosessejaan, esimerkiksi Peppi Pitkätossun julkaisuvaiheisiin ja kirjoittamiseen viitataan. Ajatelkaahan, että Peppi ei olisi koskaan astunut maailmalle (?), jos Astrid Lindgren ei olisi telonut jalkaansa.

...

Tällä kirjalla kuittaan Helmet 2016 lukuhaaste kohdan 17: Kirjassa juhlitaan, sillä vaikka kirja pääasiassa kuvaakin sota-aikaa, niin kaiken myllerryksen keskellä Lindgreneillä vietetään syntymäpäiviä puhumattakaan muista pienistä tai suuremmista juhlan aiheista.