08 kesäkuuta 2020

Paul Wilkes: Keskuspuiston yksinäinen!

Wilkes Paul
Keskuspuiston yksinänen
Alkuteos: Fitzgo. The Wild Dog of Central Park
Suomentanut Riitta Kallas
WSOY, 1973 (4. painos)
132 s.







"Minulle se oli vain keskikokoinen, ruskean ja valkoisen kirjava koira, josta syystä tai toisesta sai sen käsityksen, että sen suonissa virtasi pisara suden verta. Joylle se oli puiston uljas prinssi, joka rohkeasti otti vastaan mitä tuleman piti, hyvällä ilmalla tai pahalla."

Paul ja Joy asuvat New Yorkissa, Keskuspuiston lähettyvillä olevan kerrostalon neljännessä kerroksessa, josta Joy seuraa keskuspuiston yksinäistä koiraa, joka ei päästä ketään lähelleen. Ei ketään, kunnes samassa kerrostalossa tsekkiläinen mies alkaa tehdä tuttavuutta koiran kanssa. Tuo tälle herkkupaloja, hiljaa puiston penkillä istuen ja odottaen. Vähin erin koira kiintyykiin mieheen, joka antaa sille nimen Fitzgo. 

"Se on mainio nimi, koska se sanoo koirasta aivan kaiken. Se tarkoitaa nuorukaista, joka on saanut hyvän kasvatuksen."

Eräänä päivänä, kun Fitzgo on alkanut luottaa Vanhaan Tsekkiin ei koira ilmaannukaan entiselle paikalleen. Mitä on mahtanu tapahtua. Hän alkaa etsiä koiraa ja löytää sen lopulta puiston pensaikosta verisenä, silmä umpeen muurautuneena.

"Hän tuskin uskoi silmiään. Oli mahdotonta ymmärtää, että joku saattoi vihata eläintä niin paljon. Koiran turkki oli täynnä veritahroja alkaen syvästä viillosta, joka kulki sen nenän poikki, aina suuriin verijälkiin, jotka melkein peittivät sen hännän. Vatsa ja kyljet olivat puhtaammat, sillä niitä se ulottui nuolemaan, mutta kaikki muu oli lian ja veren tahrimaa."

Eräältä naapurilta mies saa kuulla, että jotkut "vintiöt olivat käyneet sen kimppuun", mutta rouva ei ollut voinut tehdä mitään, ei tiennyt, mitä voisi tehdä. "Jos olisin soittanut poliisille, ne olisivat ehkä lähettäneet koiran kiinniotajan." Talossa, jossa ei vuokrasopimuksen mukaan saanut pitää lemmikkieläimiä, oltiin hyvin kiinnostuneita Keskupuiston yksinäisestä koirasta.

Vanha Tsekki kuitenkin hoitaa koiraa ja vie sen lopulta asuntoonsa. Kun taloon tulee uusi ovenvartija ei tämä suvaitse koiraa, vaan pyydystää sen narulla ja koira melkein kuristuu, ennen kuin eräs asukas puuttuu asiaan ja pelastaa koiran ovimiehen raa'asta käsittelystä.

Vanha Tsekki saa kuitenkin häätöukaasin. Tässä yhteydessä on mainittava, että minua kovasti kummastuttaa, että vuokrasopimuksen mukaan ei asunnossa saisi olla astianpesukonetta, pesukonetta ai vaatteiden kuivaajaa tai että niihin ja muihin kojeisiin tarvittasiin vuokranantajan lupa. Vanha  Tsekki ei tiedä, mitä tehdä. Hän vie Fitzgon takaisin puistoon toivoen, että tämä selviäisi, kuten oli aiemminkin selviytynyt. Mutta Fitzgo on jo kesyyntynyt ja kiintynyt mieheen ja tulee takaisin surkeassa kunnossa, tällä kerralla kuitenkin Joyn ja Paulin kerrokseen. Nämä ovat muuttamassa omakotitaloon Brooklyniin. He menevät tapaamaan Tsekkiä ja sopivat tämän kanssa, että Fitzgo muuttaa heille.

Keskuspuiston yksinäinen on lämminhenkinen koiratarina yksinäisestä kulkukoirasta, joka vähitellen kiintyy vanhaan mieheen, kokee kolhuja, mutta selviää niistä hyvien ihmisten avulla. Tarinan loppu on hieman hämmentävä - ainakin minulle. Se jättää hieman epävarman olon siitä, onko loppu onnellinen vai ei. Nukahtaminen lopen väsyneenä kansallispuistoseikkailun jälkeen, ajettuaan hirviurosta kilometrikaupalla saa mietteliääksi. Koira palasi seikkailun jälkeen - kaikki hyvin. Koira vain lepää seikkailunsa jälkeen. 

---

Kirjatunteet -haastebingo: Kirja herätti minussa myötätuntoa Fitzgoa kohtaan. Tuntui raastavalta se kohtelu, jota Fitzgo joiltain sai, mutta onneksi oli myös niitä myötätuntoisia, eläinrakkaita ihmisiä, jotka näkivät pintaa syvemmälle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti