21 helmikuuta 2021

Unto Kunnas - Jaakko Tuovinen: Muuttolinnut!

Unto Kunnas -  Jaakko Tuovinen

Muuttolinnut

RV-kirjat, 1982

236 s.


Muuttolinnut jatkaa Oliko hangella verta? -kirjasta tutun Hujasen Antin ja  perheensä tarinaa. Antin ja Kertun maanviljelijäperhen lapset Hannu ja Anneli ovat juo nuoria teinejä. Anneli, joka on viidentoista hujakoilla alkaa kaivata pois maaseutumiljööstä ja alkaa puhua vanhemmilleen elämän uudelleen suuntaamisesta johonkin kevyempään. Maanviljely ei ole enää kannattavaa.

Itse maaseudun lapsena ja pienviljelijän tyttärenä voin pahoin, kun puhutaa nurjasti maaviljelystä ja kuinka kaupungissa olisi paremmat olot. Ilman maata ja sen suomia mahdollisuuksia ei olisi elämää. Ei silti kaikkien tarvitse olla maannviljelijöitä, mutta kunnia heille, joille se kuuluu ja arvonanto.

No tarinaan takaisin. Isä Antti ei kuitenkaan ole kovinkaan innostunut tyttärensä puheista - ainakaan ensialkuun. Sotavuosina tutuksi tullut kapteeni Saarinenkin tulee kuvioihin metsäkaupoilla. Mies ei ole kovin paljon muuttunut sotavuosista vaan juonet on entiset. Sitten hän joutuu onnettomuuteen ja on vähällä kuolla, onneksi paikalla on kuitenkin Antti, joka joutuu pohtimaan omia hengenasioitaan tapauksen äärellä lähtiessään kuljettamaan Saarista järven yli lääkäriin.

Isä Antti saa kirjeen Australiasta vanhalta sotakaverilta ja kutsun muuttaa itsekin Australiaan, jossa  töitä riittää. Kuinka ollakaan perheen isovanehmpien kuoltua, muutto alkaakin näyttää todelliselta. Perhe muuttaa kuin muuttaakin Australiaan. Asioita selvitetään, tila laitetaan myyntiin, kieltä opiskellaan, ainakin lasten osalta. Mutta ei se niin helppoa ole ummikkona lähteä maailmalle. Sen Hujaset saavat kokea ennen kuin he Australiaan selviytyvät, ja sielläkin on omat vaikeutensa.

Muuttolinnut on herätyskristillistä kirjallisuutta, jossa  hengelliset pohdinnat kulkevat arkielämän rinnalla. 

Muuttolinnut on ihan sujuvaa kerrontaa ja kuvausta sotien jälkeisen Suomen jälleenrakentamisesta, maanviljelykulttuurin murroksesta ja 60-luvun maailtapaosta siirtolaisuudesta puhumattakaan. Tarinalla lienee todellisuuspohjansa, joskin ei suoranaisesti elämänkerta olekaan.

Satunnaisotos kerronnasta:

- Johan tämä nyt on kumma! Ihmetteli isä Antti, kun he jälleen seisoivat asemasillalla kaikkine tavaroineen. - Tähänkös meidän matka nyt sitten päättyikin, kun mikään juna ei meitä huoli. - Muistatteko, kun mummo sanoi kuullessaan meidän matkapuuhistamme silloin alussa, että ei pidä lähteä laajalle huonona aikana? äiti sanoi surullisena.

 

---

Kirkko ja kaupunki-lehden lukuhaaste kohta 2: Kirja, jossa joku kuolee.


1 kommentti:

  1. Monella tavalla ja tasolla kiinnostava kirja!
    Kiitos kommentistasi tänään. On ihanaa, että ollaan jo aika lähellä maaliskuuta.
    Terveyttä ja hyvää vointia!

    VastaaPoista

Älä roskaa!