tiistai 4. toukokuuta 2021

A.I. Routio: Hurjapää puussa!

A.I. Routio: Hurjapää puussa

WSOY, 1964

111 s.


Alkulause: "Iso katetttu kuorma-auto ajaa jyristi esikaupungin läpi."

Loippulause: "Jakke Salamakäsi seikkaili kaukana, kaukana."

Henkilöt: Jakke, jonka ikää ei mainita,mutta joka lienee siinä kolmentoista hujakoilla muuttaa uuteen kotiin, kerrostalon kymmenenteen kerrokseen. Jaken isä on rakennusfirman omistaja ja talo on tämän rakennuttama. Uusi asunto on tilava, mutta muuttokuorman ylössaamisessa on omat ongelmansa. Niistä kuitenkin selvitään. Jakke on siis ilmeisen hyvin toimeentulevan perheen poika.

Lähistöllä asuu lintuja tutkaileva maisteri Silfverstöfvel, jota kutsutaan lyheysti Tossuksi. Tossu on ornitologi, jolla on kesy lapinpöllö Sokrates. Tossu asuu hieman kulahtaneessa kartanossa, jonka hänen sukunsa on kai joskus omistanut, mutta jonka eräänlaisena vahtina Tossu asuu köyhtyneenä mutta ilmeisesti toimeentulevana valokuvaajana ja kääntäjäjä. Jakke tekee tuttavuutta Tossun kanssa, sillä Tossu auttaa huonekalujen saamisessa turvaan alkaneelta sateelta.

Lähistöllä asuu myös Johanssonska, joka pitää huolta lapsenlapsestaan Samulista, jota tosin kutsutaan Sasukikseksi. Saukis ei ole rikas. Jaken ja Saukiksen alkututtavuus on kaikkea muuta kuin mukava, tulee tappelu, joka äityy pahaksi, niin että Saukiksen kaveri Bubi (joka on keskiluokkaa) hakee Tossun apuun. Jakke ja Saukis selvittävät kuitenkin välissä jalkapallopelissä ja lopulta poikakolmikosta tulee mitä parhaimmat kaverukset.

Pojat rakentavat korkeaan mäntyyn majan, johon se saavat lautoja rakennusfirman työnjohtajalta. Tämä antaa pojille myös nauloja. Maja valmistuu ja pojat suunnitelevat siellä oleilua, kun he saavatkin äkkilähdön. Majaan on asettunut asumaan suomea puhumaton tytöntirpana, joka uhkaa heitä tikarilla.

Kuka hän on ja mitä hänen kanssaan pitäisi tehdä? Sitä pojat pohtivat yhdessä Tossun kanssa.

Hurjapää puussa on raikas nuortenkirja. Kerronta on mukavan letkeää, ei kirjakielistä, vaan mukavan vaihtelevaa kuvauksellisuuden ja dialogin vaihtelua. Tarina on autenttista lähiöelämää, lapsen arkea ja elämää, jossa vanhemilla on roolinsa ja vastuunsa, seikkailuntuntua tuo sirkuksesta karannut espanjalaistyttö. Tarinassa on vahva yhteiskunnallinen aspekti. Hyvinvointi ja pahoinvointi vastakkain. 

Pidin tästä kirjasta ja kerronnasta, tässä oli elämänmakua olematta liian arkinen, toisaalta tässä oli arkisen tavallisen elämän rinnalla epätavanomaista ja hieman sadunomaistakin ainesta.

Löysin tämän kirjan äärelle Joken kautta, joka myös on lukenut kirjan ja,  jonka mielestä tämän juoni on nuorille riittävän  omaperäinen. 

Kirjan kannet auki -lukuhaaste kohta 3: Lue kirja, jonka kansikuvituksen on tehnyt Maija Karma.

2 kommenttia:

  1. Kiva että pidit. Luin jännityksellä, piditkö, mutta arvelin että pitäisit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, kun aikoinaan esittelit tämän. Tässä WSOYN nuortenkirjasarjassa taitaa olla paljonkin sellaisia kirjoja, joista ei ole ajatellut, että olisivat kiintoisia.

      Poista

Jättäessäsi kommentin olet tietoinen, että antamasi tiedot jäävät blogin kommentteihin, ellei minulla ole syystä tai toisesta syytä poistaa kommenttia. Sinulla on oikeus pyytää kommenttisi poistoa jos et itse voi sitä tehdä. Tällöin sinun tulee antaa yksilöity tieto poistettavaksi pyydetystä kommentista. Tämän blogin pitäjä ei pidä sähköpostilistoja eikä keräile tietoja ihmisten yksityiselämästä. Pyydettyjä sähköpostiosoitteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on pyydetty.