Olive Schreiner
Ratsumies Peter Halket Mashonamaasta
Alkuperäisteos: Trooper Peter Halket of Mashonaland
Suomentanut: Aino Malberg
Otava, 1911
Alku:
Oli pimeä yö. Kylmä henkäys kävi idästä, mutta se ei ollut siksi voimakas, että olisi häirinnyt ratsumies Peter Halketin nuotiovalkean leimua, se vain sai sen hiljaa värähtelemään. Peter Halket istui yksin sen ääressä kallion törmällä. Ympärillä oli pilkkosen pimeä. Ei näkynyt tähteäkään mustalla taivaankannella hänen päänsä päällä.
Peter Halket on eksynyt seurueesta, joka oli matkalla viemään maissi- ja riisivaroja läheisimpään leiriin. Peter itse oli lähetetty vakoilemaan läheisille kukkuloille. Nyt hän istui yksin pimeässä ja odotti, että hänen toverinsa löytäisivät hänet.
Siinä odottaessaan hän sytyttää nuotion ja alkaa ajatella, mikä ei ole hänelle ominaista. Hän ajattelee äitiään, lapsuuttaan ja kotiaan mutta myös mahdollisuuksiaan rikastua. Hän kuvittelee, kuinka pistää pystyyn firman osakkeineen, joita ei hänen eikä hänen tovereidensa tarvitse maksaa (kuulostaa eräänlaiselta varhaiselta pyramiidihuijaukselta), mutta tätä ajatellessaan hänen ajatukset käyvät sekaviksi kuin laskutehtävät aikoinaan koulussa. Sitten hän kokee ilmestyksen. Varjoista, kallion takaa ilmestyy mies.
"Se oli kookas miehen vartalo, puettuna liinaverhoon, joka ulottui alapuolelle polvia ja liittyi tiiviisti ruumiiseen. Hänen paljas päänsä, käsivartensa ja jalkansa olivat paljaat. Hänellä ei ollut mitään aseita ja hänen olkapäillään valuivat paksut tummat kiharat."
Peter ja mies, joka ei mainitse nimeään, alkavat keskustella, kuin ketkä kaksi miestä tahansa. - Ette sattumalta tullut nähneeksi erästä miesjoukkoa, kaksitoista valkoista miestä ja seitsemän mustaa, joilla oli mukanaan kolme kuormallista muonavaroja? Peter kysyy.
Vieras lämmitteli käsiään hiljakseen tulessa. Sitten hän kohotti päätään. - He ovat leiriytyneet noitten kallioiden juurelle, sanoi hän, osoittaen kädellään vasemmalle pimeään. - Huomisaamuna varhain he ovat täällä, ennen auringon nousua.
On selvää, kuka tuntematon mies on. Ilmenee, että hän on "Palestiinan juutalainen". Aiemmin Peter on muistellut taulua lapsuuskotinsa seinällä, taulua, joka on kuvannut lapsia siunaavaa miestä Juudan maalla.
Keskustelu, jonka Peter ja "mies" käyvät ei ole tavanomainen hengellinen keskustelu. Siinä käydään mm. läpi sitä, kuka on kapinallinen ja onko eroa sillä, jos armenialaiset haluavat vapautua turkkilaisista tai mashonamaalaiset Chartered Companysta.
Se on vallan eri asia, sanoo Peter, sillä armenialaiset ovat kristittyjä. - Oletteko te kristittyjä? Miehen ilme värähtää. - Onko Chartered Company myöskin kristitty? - Tietysti, vastaa Peter. - Mikä on kristitty? Mies kysyy.
Ratsumies Peter Halket on kirjallisuutta, jonka teologiasta ja näkemyksistä voi olla montaa mieltä, mutta yhtä asiaa vastaan ei voi väittää vastaan: rakkaudesta teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni. Rakkaudesta, joka ei jätä kärsivää, joka huolehtii ja hoitaa. Rakkaudesta, joka ei katso ihmiseen, ulkonäköön.
Keskustellessaan miehen kanssa tämä alkaa vaikuttaa jotenkin tutulta. Tämä muistuttaa hänen äitiään. Peter Halket kokee mielenmuutoksen suhteessa niihin, joita on väheksynyt, joita on surmannut. Päästessään takaisin sotilasrykmenttiinsä hän alkaa puhua kapteenilleen kokemaansa. Sotilaat ovat vanginneet erään alkuperäisasukkaan vakoojana, sitoneet hänet puuhun ja kapteeni määrää, että aamulla heti ensimmäiseksi Peterin on ammuttava mies. Mutta ampuuko Peter tämän? Sitäpä pohtii kaksi sotamiestä, toinen siirtomaalainen, toinen englantilainen, jotka ajattelevat, että yksinäisyys kukkuloilla oli kenties saanut miehen sekaisin.
---
Kiinnostuin tästä pienestä tarinasta löytäessäni Kirsin konttuurista listauksen 100 kirjasta 1800-luvulta. Teoksen alkulehdillä on pieni esittely kirjailijasta, Olive Schreineristä, joka on englantilaisen lähetyssaarnaajan tytär, syntynyt Etelä-Afrikassa n. 1862. Ensimmäisessä teoksessaan Story of an African farm (kertomus afrikkalaisesta maatalosta) hän kertoo persoonallisia elämänkokemuksiaan ja jonka hän kirjoitti salanimellä Ralp Iron. Mentyään naimisiin S.C.Cronwrightin, afrikkalaisen siirtolaisen kanssa, he julkaisivat yhdessä poliittisen julkaisun "The political situation". Kirjoituksillaan Olive Schreiner vastusti Cecil Rhodesin väkivaltaista politiikkaa ja vaati inhimillisempää kohtelua alkuperäiskansoja kohtaan.
Ratsumies Peter Halket on "synkkä kuvaus valkoisten kulttuurikansojen "sivistystyöstä" Afrikassa.
---
Pohjoinen 2025 -lukuhaaste kohta 25. Kirja, jonka nimen joudut googlaamaan/katsomaan sanakirjasta.
Teoksen alaotsikkona on Mashonamaasta. Tätä minun täytyi googlata samoin kuin mainintaa Charted Companystä. Teos on siis fiktiota, mutta siinä on todellisuuteen pohjautuvia yksityiskohtia ja historiallista taustaa.
Mashonamaa on osa nykyistä Zimbabwea, entinen Rhodesia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti