16 maaliskuuta 2019

Edith Unnerstad: Mukke ja hänen ystävänsä!

Edith Unnerstad
Mukke ja hänen ystävänsä
Alkuteos: Muck
Kustannusosakeyhtiö Aura, 1944
Suomentanut Helka Heinonen

Alkulause:
- Emilia, asettakaa paisti tuonne, sillä johtaja haluaa leikata sen tänään itse!

Kirjan aloitus ei ole oikein lupaava, mutta päästyään arkisesta ja tylsästä vaikutelmasta yli, niin tarina alkaakin elää.

Rostin perheeseen kuuluu tytär Margareetta, jota kutsutaan lyhyesti Mukkeksi. Tämä lisäksi perheessä on ottotyttären asemassa rouva Rostin orpo ja varaton sisarentytär Mona, joka kuitenkin on, vaikka saakin Mukken ohella taskurahaa, enemmän piika kuin talontytär. Mona autteleekin kaikenlaisissa pikku asioissa, mutta myös keittiötä hallitsevaa Emiliaa.

Mukke on 13-vuotias tyttö, punatukkainen ja nykerönenäinen, joka tuo kotiinsa milloin kissoja tai koiria, milloin ruokavieraita. 

"Mukke on melkein aina iloinen, aina touhuissaan ja valtavan innostunut ihmisiin. Hän iloitsee elämästään, ja niinkuin hänen isälläänon tapana sanoa: hän elää voimakkaammin kuin useimmat muut."


Tämän tarina juoni alkaa siitä, kun johtaja Rosti ja hänen puolisonsa lähtevät matkalle. Sitten, kun he palaavat tuovat he mukanaan Martti-sedän, joka on kaivosinsinöörinä Rhodesiassa. Martti-setä on aikoinaan kirjoittanut kirjan Mukken lapsuudesta. Mukken mielestä setä on siis rikas kirjailija ja mikä parasta, setä on luvannut täyttää hänen hartaimman toiveensa sitten kun hän palaa.

Täsä hartaimman toiveen täyttämisestä Mukke saakin idean.  Hän laittaa lehteen ilmoituksen, että etsitään köyhiä perheitä hyväntekeväisyyden kohteeksi. Ja siitä vyöry sitten lähteekin liikkeelle. Mukke valitsee  kirjeiden tulvasta kaksi:13-lapsisen perheenäidin ja köyhän taiteilijan, joista Martti-setä saa sitten valita, kumman tämä valitsee auttamiselleen, sillä Mukken hartain toive on, että Martti-setä auttaa tätä hyväntekeväisyyskohdetta paremman elämän alkuun.

Minä olin ensivilkaisulta  hieman varauksellinen tämän kirjan viihdyttävyyteen, mutta yllätyin myönteisesti. Kirja oli hauska ja mukava, joskin siinä oli pientä ennalta-arvattavuutta, mutta tässä oli myös yllättävää hilpeyttä ja luonnetta (tragedian ohella), jota ei olisi arvannut johtaja-asemassa olevassa perheessä ilmenevän. Todella kiva löytö ja  lukukokemus.
---
Pieni Helmet 2019 lukuhaaste kohta 8. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja.

2 kommenttia:

  1. Heti alkulauseessa on ajan patinaa, teitittely varsinkin.
    Viehättävä idea tämä voimakkaasti elävän tytön hyväntekeväisyyskohteen hankinta.
    Nykyään ei ilmeisesti enää puhuta tyttökirjoista ja poikakirjoista. Harmi!
    Heti kun kuulee sanan tyttökirja tietää että sen päähenkilönä on vahva tyttö. Poikakirjoissa oli seikkailua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosiaan jjännä kirjahankinta. Ensisilmäyksellä teksti vaikutti kovin arkiselta ja vieraalta, jopa liikemiesmmäiseltä, mutta kun alkoi lukea, niin kaikki jäykkyys hävisi. Tosiaan mukava kirja.

      Poista

Älä roskaa!