29 tammikuuta 2023

Viola Wallenius: Koti Keniassa!

 

Viola Wallenius

Koti Keniassa

Otava, 2021

222 s.

"En minä tiedä, kuinka voisin olla äiti, kun olen vielä itsekin ihan lapsi." -Fatuma 14 v.

 

 

 

Viola Walleniuksen Koti Keniassa on kertomus nuoresta, joka etsii paikkaansa yhteiskunnassa ja maailmassa. Tarina kertoo nuoresta, joka lähtee kehitysapuyhteistyöhön vapaaehtoisena todetakseen, että sijoitus ei olekaan siellä, mihin hän ensin luuli lähtevänsä, vaikka sitten pääseekin sinne, minne alunperin oli tarkoituskin lähteä - kenialaiseen kylään, Makongenin.

Edelleen tarina kertoo sopeutumisesta uuteen kulttuuriin, ilmastoon, mutta myös niistä vaikeuksista, mitä auttamistahto tuo eteen. Tarina kertoo, kuinka kertoja kasvaa, muuttuu, oppii uutta.

Olla valkoisena mustan kansan keskellä, sitä kertoja myös pohtii. Tarinan kokijana kertoja haluaisi olla vain ihminen ihmisen rinnalla, ei valkoinen tai musta.

Enemmän kuitenkin kuin kertojasta itsestään tämä teos kertoo kenialaisten, kohtaamiensa nuorten, milteipä lasten elämistä ja kohtaloista. Kertoja ei tuo itseään esille, esimerkiksi opiskeluaika mahdutetaan vain muutamaan lauseeseen, samoin hyväntekeväisyysjärjestön perustaminen esitetään vain toteavasti. Olisi toki ollut mielenkiintoista lukea, mitä vaikeuksia sellaisen perustamisessa mahtoi olla. Mutta ei. Kertojan pääpaino tarinassaan on toinen - Kenialaiset ja erityisesti lapset.

Pidin tästä teoksesta, vaikka olisin ehkä halunnut lukea enemmän myös kertojasta itsestään. Nuori, mutta sydämeltään vahva ja rohkea nainen, ei tosin yksin, mutta  hyvin nuorena, ja josta tuli seitsemän orvon kenialaislapsen äiti. Ei niin, että hän olisi ottanut äidin roolin, vaan se annettiin hänelle, kun yksi lapsi toisensa jälkeen, itse, vapaehtoisesti alkoi kutsua häntä äidiksi ja elämänkumppaniaan isäksi. Sen sai aikaan rakkaus, välittäminen, huolenpito. 

Valokuvaliite toi Kenian punaisen mullan kosketusetäisyydelle ja silminnähtäväksi, vavahduttavaksi elämykseksi. Lukujen väliset mustavalkoiset valokuvat puolestaan toivat tarinaan toisenlaista perspektiiviä.

Pidän myös kansiratkaisusta.  Teoksen graafinen suunnittelu ja visuaalinen ilme on Tommi Tukiaisen, mutta onko sitä myös kannen suunnittelu, jäi minulle kuitenkin hieman epäselväksi.

--

Helmet 2023 -lukuhaaste kohta 1: Kirjassa on kartta

2 kommenttia:

  1. Tämä kirja on kiinnostanut minua. Kiitos hyvästä esittelystä! Voisin hyvinkin lukea tämän jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  2. Tämä kirja olikin mennyt minulta ihan ohi, joten talletin, kun nyt on ollut hakusessa jokin tämän tyyppinen 😊 Kiitos siis vinkistä.

    VastaaPoista

Älä roskaa!