16 tammikuuta 2023

Patricia Wentworth: The case is closed!

 

Patricia Wentworth

The case is closed

Coronet Books, 1976

253 s.

Hilary Carew sat in th wrong train and thought bitterly about Henry.

Ja se, että Hilary astui väärään junaan johtaa tapahtumiin, joita Hilary ei osannut odottaa. Hän oli ollut kihloissa Henryn kanssa, mutta kihlaus oli purkautunut. Hilaryn ja Henryn keskustelu tuppasi yhtenään mennä riitelyksi. Niin erilaisia he luonteiltaan olivat. Henry oli kuitenkin se, joka palkkaa Miss Maud Silverin selvittämään outoja tapahtumia, jotka seurasivat tästä junaerehdyksestä.

Junavaunussa Hilary tapaa rouva Mercerin, joka kysyy Hilaryltä kuikna rouva Marion Grey voi. Tämän hän uskaltaa tehdä, koska miehensä, hra Mercer on poistunut vaunusta. Rouva Marion Greyn mies, Geoffrey Grey on ollut vuoden vankilassa tuomittuna sukulaisensa James Evertonin murhasta. Mutta hän ei tehnyt sitä, ei tehnyt, yrittää Marion vakuuttaa itselleen. Marion on epävarma, vaikka yrittääkin vakuuttua miehensä syyttömyydestä, mutta hän ei halua puhua koko tapauksesta: The case is closed. Todistajien lausunnot ja tapahtumat osoittivat selvään suuntaan.

Rouva Mercerin sanomiset junassa kuitenkin mietityttävät Hilaryä ja hän alkaa tutkia tapausta. Saa peräänsä hra Mercerin, joka sanoo hänelle, että hänen puolisonsa on sairas, päästään sekaisin. Samaa sanoo Bertie Everton Henrylle, tämän antikvariaatista.

Hilaryn jatkaessa tutkimuksiaan hän joutuu kuitenkin auton yliajamaksi ja selviää hädin tuskin hengissä. 

Pidän paljon Patricia Wentworthin salapoliisikirjoista, joita jokunen on suomennettu, mutta harmillisesti ei kaikkia. Miss Maud Silver on Christien Miss Marplen hengenheimolainen. Nämä henkilöhahmot ovat hyvin samanlaisia ja kuitenkin hyvin erilaisia. Miss Marple on tavallinen mummeli, joka vain sattuu joutumaan selvittelemään asioita, mutta Maud Silver omistaa liiketoiminnan, toimii ammattilaisena. On tosiaankin harmillista, että Wentworthia ei ole suomennettu samalla lailla kuin Christietä. Uskoisin, että tällaisia "kodikkaille", vähemmän väkivaltaisille dekkareille olisi tarvetta nykyajan väkivallalla pröystäilyn vastapainoksi. Ei kaikki tykkää "kovan luokan dekkareista". 

The case is closed ei ole dekkari, jossa syyllistä täytyisi etsiä. Syyllisyyskysymys on aika selvä lukijalle jo alkuhetkinä, mutta sitä vastoin merkityksellistä ja lukijaa pohdituttava kysymys on James Evertonin toiminta. 

Why did James destroy his will and make another one?

Ja erityisesti, miksi hän poisti testamentista Geoffreyn, jota hän rakasti ja kunnioitti, ja jätti kaiken henkilölle, jota inhosi.

Ihan hyvä lukukokemus, vaikka englanninkieli tuotti jonkin verran ongelmia ja jätti aukkoja ymmärrykseeni. Erityisesti alun ymmärtämisvaikeuksien jälkeen lukeminen alkoi kuitenkin sujua ja vetää mukaansa ja kun kaikki oli aika lailla selvää ja viimeisillä sivuilla oltiin, alkoi jo pikkasen väsyttää, eikä ymmärryskään enää ollut niin mukana. Minua jäi hieman vaivaamaan oliko kellon edistäminen ja jätättäminen lopulta merkityksellistä vai ei ja kummasta lopulta oli kysymys. Teos on ilmestynyt alkujaan 1937, joten ajallinen miljöö sijoittuu jonnekin sinne suuntaan. Minua hieman mietitytti Hilaryn toimeentulo. Hän asui Marionin luona ja piti tästä huolta, he olivat ilmeisestikin sukua toisilleen. Mutta Hilaryllä ei tuntunut olevan paljonkaan rahaa. Hän joutui myymään tätinsä perintöä olevan sormuksen, saadakseen rahaa polkupyörään ja vähän muuhunkin, syömiseenkin tutkimusmatkallaan. 

Mutta siis, Wentworthia voisi lukea enemmänkin ja mielellään suomeksi. Ottakaa nyt ihmeessä vihjeestä vaarin, suomentajat ja kustantajat.

Helmet 2023 -lukuhaaste kohta 40: 40. Kirjassa hylätään jotain

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti