24 heinäkuuta 2024

NAISTENVIIKKO 2024! Tiina Tanskanen: Hevostyttö Iitu - Talttumaton Talismaani


 Tiina Tanskanen

Hevostyttö Iitu - Talttumaton Talismaani

Otava, 2014

111 s.

Tuijatan järjestämä Naistenviikko-haaste on ollut kiva haaste, Kiitos Tuija näistä kymmenestä vuodesta.  Tänään on naistenviikon viimeinen päivä ja nimipäiväänsä viettää: myötä Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja. Onnitteluni! 

Omalle naistenviikon lukulistalleni valikoitui Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu - Talttumaton Talismaani, jonka päähenkilö Iitu on, arvioisin, koska iästä ei puhuta, yläasteikäinen hevoshullu tyttö. Iitun paras ystävä aina päiväkoti-ikäisestä asti on Aada. Yhdessä he käyvät Kaihomäen tallilla, ja haaveilevat omasta hevosesta. Tallin omistaa Sanna, jonka tytär Ella edustaa sitä "pakollista pahista". Hyvin normiteos siis, jossa puhutaan vain ratsastamisesta ja hevosista. No, kyllä tässä on hieman ihmissuhteistakin. Iitun ja Aadan ystävyys joutuu vakavaan hankaukseen, kun Aada saa oman hevosen, valmiiksi koulutetun ratsun ja alkaa vaikuttaa siltä, että Aada alkaakin olemaan tuon häkäkiven, Ellan kanssa. Kaikki huipentuu talviseen lumimyrskyyn ja särö levenee levenemistään, kunnes  - jotain on tehtävä, tai kaikki on lopussa.

Iitu asuu isänsä kanssa. Äiti on lähtenyt livohkaan, kun Iitu on ollut siinä viiden hujakoilla. Isä hankkii Iitulle tuttavansa avulla entisen ravurin, Suomenhevosen Talismaanin, josta ei kuitenkaan ole ravuriksi. Talismaani on kuitenkin aika änkyrä eikä Iitu saa sitä oikein hallintaansa, mistä seuraa Ellan ja hänen hännystelijöidensä kautta irvailuja ja myös tallin omistaja Sanna sanoo mielipiteensä: tuosta hevosesta ei ikinä tulle ratsua.

Iitu saa kuitenkin avukseen tallipoika Manun, joka on aikoinaan ollut huippuratsastaja, mutta joka ei enää aikoihin ole ratsastanut. Miksiköhän. Manulla on salaperäinen  menneisyys.

En lue kovin paljon tämäntyyppistä kirjallisuutta, vaikka hevosia ihailenkin. Tämä oli kuitenkin ihan mukiinmenevä tarina. Talttumaton Talismaani on Hevostyttö Iitu -sarjan ensimmäinen osa. Mainittakoon vielä, että tykkäsin, kun sisäkansiin oli kiinnitetty huomiota. Kivasti ideoitu painosasu.

Satunnaisotos:

- Sä et voi Iitu antaa tuon hevoses karkailla jatkuvasti. Se aiheuttaa ennen pitkää jonkin vaaratilanteen. Sanna nuhteli minua tutkiessaan Talismaanin aiheuttamaa tuhoa. Kuvitteliko Sanna, että huvikseni annoin Talismaanin juoksennella vapaana! Olin yrittänyt kaikkeni, ettei hevonen olisi päässyt vapaaksi, mutta tamma oli mahdoton jukuripää. Pidin kuitenkin mölyt mahassani ja vedin Talismaanin perässäni tallia kohti. - Seuraa sen hevosesi tilaa vähän aikaa. Se veti niin paljon ylimääräistä ruokaa, ettei ähkykään välttämättä ole kaukana, Sanna huikkasi perääni. - Mahtavaa! Sehän tässä vielä puuttuisi, että eläinlääkäri pitäisi kutsua paikalle. Isä varmasti riemastuisi, jos saisi heti käsiinsä useiden satojen eurojen eläinlääkärilaskun. Tarkkailin Talismaania raskain mielin pitkän aikaa. Onneksi tamma ei osoittanut merkkejä ähkystä. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti