Mitäpä olisi kesä ilman naistenviikkohaastetta. Kiitos Tuijatan kulttuuripohdintojen tämä hauska haaste pyörähti taas käyntiin. Minä olin varautunut haasteeseen jo aikapäiviä sitten etsimällä hyllyistäni pinkan tyttökirjoja, jotka tavalla tai toisella liittyvät naistenviikon nimipäiväsankareihin. Etsinnän tuloksena jotkut nimet olivat helpompia, jotkut vaikeampia, varsinkin Oilia tai Olgaa en löytänyt mistään ja kirjastoonkaan en pääse. Harmillista, ajattelin. Sitten löysin nettiantikariaatista siihenkin päivään sopivan teoksen, jonka toivon postin tuovan ennen kuin siinä päivässä ollaan.
Tänään 18. päivä heinäkuuta 2019 on Riikan päivä. Ruotsalaisessa almanakassa Fredrika, josta Riikan katsotaan olevan lyhennös. Riikka voi juontua myös Frederiikasta, Ulriikasta, Henriikasta, Eriikasta, Emeriikasta. Nimet ovat vuosien myötä varioituneita.
Anni Swan
Tottisalmen perillinen
WSOY, 1975
200 s.
Riikkakin sellaisenaan oli hieman vaikea löytää, päädyin Anni Swanin kirjaan Tottisalmen perillinen, josta löytyy talousmamselli Riikke, jonka voi katsoa olevan Riikan variaatio. Riikkke-mamsellin koko nimikin kun on Eriikka Logren. Rikke-mamsellilla on merkittävä rooli Tottisalmen elämässä, varsinkin, kun aatelisperheen poika Klaus lähetetään läheiseen pappilaan kurittomuuden vuoksi, ja Tottisalmeen tuodaan pappilan renkipoika Yrjö, joka on Klausin takia saanut pahan tärähdyksen. Riikke-mamselli ottaa Yrjön hoteisiinsa ja kiintyy tähän, ei vähiten siksi, että poika muistuttaa kovasti taulua, joka Riikke-mamsellilla on huoneessaan. Myös Tottisalmen paroni Von Sumers katsoo Yrjöä mietteliäänä. Sitä vastoin Klausin isä Kapteeni Värnhjelm ja tämän palvelija Jonas eivät katso Yrjöä yhtä hyvällä.
Tottisalmen perillinen aloittaa Anni Swanin klassiset nuortenkirjat. Tottisalmen perillinen on täynnä hellenistisen kulttuurin ihannointia ja juoni sijoittuukin osin Kreikkaan. Ajallisesti tarina sijoittuu 1800-luvun puolivälin paikkeille. Viitteitä aikaan saadaan puutarhassa ahkeroivasta Niilosta, joka on ollut mukana Suomen sodassa (1800-luvun alku) ja Riikestä, joka niihin aikoihin on ollut 16-vuotias ja noista ajoista on niin ja niin monta vuotta. Kaikkein tarkimmin ajan voi määritellä Navaronen taistelusta, joka kirjassa mainitaan (ja joka minun täytyi googlata).
Minua hieman mietitytti yksi pieni detalji kirjassa, jossa pojat kävivät triviaalikoulua ja mainitaan, että "oli sellaisiakin, jotka mennessään koululääkäriltä hakemaan sairaudentodistusta, löivät käsivartensa kovasti portinpieleen saadakseen valtimon nopeammin sykkimään". Oliko 1800-luvun puolivälissä koululääkäreitä? Ilmeisesti, ainakin googlauksen perusteella tämä yksityiskohta ei olekaan kovin kaukaa haettu, Minusta se vain jotenkin ei lukiessa tuntunut ihan yleiseltä ajankuvalta. Mutta aina sitä näköjään uuttakin oppii, kun vaivaa näkee ja jaksaa penkoa, jos jokin alkaa mieltä kaihertaa. Tällainen kaiherrus oli myös maininta Klausin lempikirjasta Robinson Crusoe. Milloin kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi? Hyvinpä tuon suomennosajankohta näyttää sopivan ajalliseen viitekehykseen.
Osuvia sanontoja:
"Ylevä mieli ei siedä sortoa."
"Kun mieli tyyntyy ja hiukset harmenevat, on hyvä istua kotona halavien varjossa"
Tosiaan mukava haaste... ja ihanan nostalginen kirjavalinta sinulla tänään.
VastaaPoistaMuistaakseni luin joskus ensimmäisen Robinson Crusoen ilmestyneen suomeksi jo 1840-luvulla.
VastaaPoista... Jep, Wikipedia kertoo ensimmäinen suomennoksen olleen nimeltään Robinpoika Kruuse ja käännetyn vuonna 1847. Lähteeksi mainitaan sama kirja, josta olen saman tiedon lukenut, Mervi Kosken Ulkomaalaisia nuortenkassikoita. Vanha käännös!