Otfrid von Hanstein: Hornan kuilussa

Otfrid von Hanstein

Hornan kuilussa

J.W.Powellin tutkimusmatkasta Coloradon ihmemaailmassa

Mukaellen suomentanut E.W. 

WSOY, 1922

108 s.

Mitäpä tietää Amerikasta se, joka ei ole itse ollut siellä! Hänellä ei ole aavistustakaansen ihmeistä ja ihanuuksista, ei käsitystä sen jyrkistä vastakohdista. --- --- Hän näkee Niagaran kosken tai havaitsee, että Jellowstone'in "puisto"onkin neljätoistatuhatta neliökilometriä laaja jättiläisalue, missä Amerikan viimeinen puhvelilauma on saanut suojapaikan ja missä ei vieläkään ole muita ihmisasukkaita kuin satunnaisia matkailijoita. Nämä käyvät kesäisin ihmettelemässä sen kummia luonnon-ilmiöitä, sen geysiirejä, kuumia vesilähteitä, jotka jättiläismäisinä suihkukaivoinasingauttavat taivasta kohti huikeita vesipatsaita, samalla kuin näiden patsaiden juurilla mitä ihmeellisimpiä värejä kimmeltävät altaat kokoavat alasputoavan veden. Mutta suurimpia Amerikan monista suurista luonnonihmeistä on sittenkin Coloradon jokialue. Mykistyneenä ihmettelyssä jää matkustajaseisomaan eikä tahdo uskoa silmiänsä, uskomattomin näköala, mitä maan päällä lienee - Coloradon rotko-uomat. 

Toukokuun 10. päivä, vuonna 1869 aloittaa John Wesley Powell tutkimusmatkansa Wyomingin Green River Citystä pitkin Colorado-jokea tutkiakseen sen syvänteitä ja kanjoneita. Tästä yli kolme kuukautta kestäneestä matkasta kertoo tämä pieni "nuorille" suunnattu teos. Aihe on toki kiintoisa, mutta kovin yksipuolista kerrontaa ja kuvailua tämä teos sisältää, ollen siis pintaraapaisu Kalliovuorten ja Grand Canyonin mahtavuuteen nähden. Kuitenkin kaikessa ylimalkaisuudessaan tämä teos herätti uteliaisuutta ja kysymyksiä lisätiedon saamiseksi, jos kohta kummastustakin ja kulmien kohottelua. Erityisesti kun puhutaan meloni- ja ananasmetsistä. Coloradossa kyllä kasvatetaan meloneja, mutta ymmärtääkseni melonit kasvavat maassa, peltokasveina, ei metsinä. Mitä tulee ananaksiin ne kuuluvat toisenlaiseen ilmasto-olosuhteeseen, kuin Colorado, eikä minusta voi puhua ananasmetsistä silloinkaan. 

Kerronta on kaikkitietävän kertojan kuvailua matkasta. Välillä on jonkin verran dialogia. Ajallinen näkökulma vaihtelee hieman sekavasti, välillä kerronta on selkeästi historiaan päin suuntautuvaa eli kertoja kuvaa tapahtunutta, dialogi käydään, mutta sitten on hetkiä, joista on vaikea tietää, kuka kertoo: kaikkitietävä vai minä-kertoja? Ilmeisesti tämä kuitenkin pohjautuu Powellin omiin muistiinpanoihin ja matkakertomuksiin.

Jutustelua nuotiotulilla 

He syöttivät toisillensa yhä paksumpaa pajunköyttä --- --- "Mitäs se on! Mutta kun minä olin karjapaimenena eräällä farmilla Texasissa, niin jo se oli suurenpuoleinen karja. Äitini oli siellä lypsäjänä ja aloitti lypsää neljätoistavuotiaana tyttönä - aina eri lehmiä - ja on nyt jo kuudenkymmenen vanha vaimo, eikä ole vielä ehtinyt puoleenkaan karjaan." 

Kuten sanottua, tässä oli kuitenkin joitakin yksityiskohtia, joista halusin tietää lisää.

Pa-ri-ats niminen intiaani. Tästä ei pelkällä nimellä löydy googlaamalla tietoa, mutta sen sijaan kun lisää hakusanaksi mohaven niin löytyy kuvia Colorado Valleyn intiaaneihin, Mo-a-pa-rit-ats. Ilmeisesti kyse on enemmänkin heimosta kuin yksittäisestä henkilöstä.

Tsau-wi-ats nimi tuo Powelliin liittyvän linkin. Ilmeisesti kyseessä on siis todellinen henkilö. Hansteinin teoksessa hänet mainitaan Uinta-intiaanina (vrt. Uinta / Ute)

Mohave-intiaanit 

Tämän Hornan kuilussa -teoksen kansikuvassa on tyylipuhdas stereotypia intiaanista sulkapäähineessä huopaan kietoutuneena, mikä viittaa enemmänkin preeriaheimoihin. Mohavet (Mojave) , joihin tässä teoksessa viitataan  olivat kuitenkin kulttuuriltaan ja tavoiltaan hyvinkin erilaisia

porfyyri = kivilaji, mikä selvisi minulle vasta otettuani sanasta selvää

Uinta Viittaa Ute-intiaaneihin

Jampa = Yampa

 

Yankeedoodle Amerikan kansallislaulu? Hmm. Eikös kansallislaulu tarkoita maan tunnuslaulua, kuten Suomessa Maamme-laulu? Amerikan kansallislaulu on kyllä ihan toista kuin jokin yankeedoodle, joka on minun korviini paremminkin traditionaalinen kansanlaulu. Tosin wikipedian mukaan se on Connecticutin (osavaltion) kansallislaulu ja sillä on patrioottista historiaa.

Kaiken kaikkiaan siis kevyestä annistaan huolimatta tämä johdatti  mielenkiintoisiin yksityiskohtiin ja pohdintoihin. Noita Powellin tutkimuksia ja Coloradon oloja olisi kyllä kiva tutkia enemmänkin.

Tästä teoksesta on myös Kustannusosakeyhtiö Kirjan painos vuodelta 1924, jossa kansikuva on realistisempi. Sivumääräkin poikkeaa, joten olisi kiintoisaa tietää eroaako kerronta tai onko kääntäjä sama? Täytyypä tutkailla asiaa. 

 

Kuvakaappaus: Antikvaari / Kirjavehka