Flynn Everett: Oregon Mike ja hevosvarkaat

Flynn Everett

Oregon-Mike

Suomentanut I. Sara

Lehtipaino Oy (Paletti), 1946

138 + 1 s.

Kansikuvitus: Ei mainintaa 

Alkuasetelma:

Pieni erämaakylä Mustalintu, joka sijaitsi läntisessä Idahossa, uinui syvimmässä levossa. Oli lämmin, tyyni keskikesän päivä, aurinko paahtoi armottomasti pilvettömältä taivaalta, ja kylän harvalukuisest asujaimet vetelehtivät päivän kuumimmat tunnit kukin omalla tahollaan ja miten kutakin halutti. Kylän ainoa katu lepäsi ihmistyhjänä ja hyljättynä, ja tien pöly kimalteli tuuman vahvuisena auringonpaisteessa.

Kylään saapuu muukalainen, joka herättää hevostallin edustalla istuksivan Jim Sandersonin huomion. Muukalainen kysyy tietä Dave Pettersonin karjatilalle, jossa työskentelee muukalaisen ystävä Buck Walters. Lopulta muukalainen esittää itsensä Oregon-Mikeksi.  Tämän ensimmäisen luvu, jossa "Mustalintu saa odottamattoman vierailun" luulisi jatkuvan loogisesti kohti Oregon-Miken saamaa ohjeistusta kohti Pettersonin karjatilaa, mutta ei. Seuraava luku onkin "Arkajalka idästäpäin", jossa siirrytään Idahosta Oregoniin, Huntingtonin kyläyhteisöön, jonne saapuu mies nimeltä Mikael Randolph. Laiha, huonosti voiva mies, joka kantaa kirjakapsakkeja ja on tullut parantamaan keuhkotautiaan vuoriston ilmaan. Tätä Huntingtonin vaihetta jatketaan neljän luvun verran, kunnes kuudennessa luvussa siirrytään taas siihen, mihin ensimmäinen luku päättyi. 

Tämä erikoinen rakenne saa minut mietteliääksi ja ajattelemaan, että tämä teos sisältäisikin itse asiassa kaksi tarinaa, sillä luvut 2-5 muistuttavat kansikuvan perusteella kovin tätä sarjan ensimmäistä  lehtenä ilmestynyttä teosta.

Kuvakaappaus: Perunamaa

No, toisin sanoen, tarinassa siis siirrytään välillä kertomaan Oregon Miken menneisyys, siitä, kuinka Mikael Randolphista tuli Oregon Mike, Vapaan Lännen aito lännenmies.

Matkalla Petersonin karjatilalle Mike tapaa Myrtle-nimisen orvon tytön, nuoren naisen paremminkin, joka pitää hevostilaa ja jää, erinäisten vaiheiden jälkeen, auttamaan tätä ja selvittämään hevosvarkautta, jonka kohteeksi Myrtle on joutunut. Myös ystävän, Buckin kohtalo selviää siinä sivussa.

Ajankuvasta: 

Villi Länsi! Miten monta kertaa nuo kaksi yksinkertaista sanaa olivatkaan saaneet hänen pojansydämensä sykkimään nopeassa tahdissa, kun hän kouluvuosinaan kuulil niitä mainittavan! Miten useasti hän olikaan istunut elokuvissa yhdessä toveriensa kanssa, kun Villin Lännen aiheista kuvaa vyörytettiin valkoisen kankaan ylitse ja riemuinnut heidän kerallaan cowboy-sankarien uhkarohkeista ratsastuksista, taisteluista,  lemmiskelyistä ja mestarilaukauksista. 

Minun on hyvin vaikea sijoittaa tätä ajalliselle kartalle, sillä kun puhutaan elokuvista, ollaan jo 1900-luvun alkupuolella. Samoin pieni viittaus vie ajatukset kieltolain aikaan , jolloin oltaisiin 1920-30-lukujen tienoilla, puhumattakaan autoista. Ei siis enää oikein sitä Villin Lännen aikaa, johon itse on tottunut. Puhumattakaan sitten siitä, kuinka Mike kertoo kuinka on nuoruudessaan "ollut eläinsuojeluyhdistyksen jäsen, eikä milloinkaan väärinkäyttäisi herruuttaan eläimiin". No, etsivä löytää ja kyllä niitä aika varhain on perustettu, mutta siis, ajallista määrettä on vaikea antaa, eletäänkö 1800-luvun maisemissa vai kuitenkin jo 1900-luvun alkukymmenillä, jonne kuitenkin tämän ensisijaisesti sijoittaisin. Mutta sitten taas se, että hevosella ratsastaisi Oregonista Idahoon, 

Kaiken kaikkiaan tämä ei niinkään kuvaa todellisuutta, aitoa elämää Lännen mailla, vaan on paremminkin seikkailuhenkistä poika- tai viihdekirjallisuutta, jossa vaikutteet on saatu Villin Lännen tarinoista.  Uudempi aika ja Villin lännen nostalgisest ajat siis sekoittuvat tarinassa ympäripyöreästi.

Suomennoksesta:

Tämä teos on ilmeisesti kirjoitettu englanninkielellä. Näin oletan. Tai voihan tämä olla kirjoitettu ruotsiksikin (kirjoittaja on suomenruotsalainen). Kirjoittaja Flynn Everett on yhtä kuin suomalainen Erik Dahlberg, joka on aikoinaan asunut Yhdysvalloissa. Outoa, että hän ei ole itse tätä suomentanut. Ellei I. Sarakin sitten ole nimimerkki. 

No, tässä on muutamia erikoisia sanavalintoja, joita on noissa tekstilainoissakin tullut esille, ja jotka ei selity ainoastaan sillä, että aikaa on kulunut, otetaan nyt esimerkiksi ihmistyhjästä. Kerronnassa on englanninkielisiä sanoja, joista on alussa listaus ja selitykset. Minusta suomennos olisi kuitenkin sujuvampi ilman englanninkielisiä sanoja, sillä ne olisi hyvin voitu suomentaakin. Mitä tulee sanaan suopunki, niin se ei ehkä ole ihan oikea määre, pitäisi paremminkin puhua Lassosta, kun kyse on lännentarinasta. Suopunki viittaa poronhoitoon. Toki kyse on samantyylisistä esineistä, mutta silti. 

 ---

Pohjoinen 2025 -lukuhaaste kohta Suomenruotsalaisen tai ruotsinsuomalaisen kirjailijan kirja . Erik Dahlbergin äidinkieli oli ruotsi.