Näyte runosta
Suomen Kuuset
kirjoittanut Viljo Kajava
Ensimmäinen ja viimeinen säkeistö
Ylitse jäisen maan, ylitse jäisen veen
nään kuuset kotomaani ylväät puut,
nuo tuiman totiset kurkoittuneet ikuiseen:
päin kohtaloa, missä taittuu muut.
---- ----
ja sieltä ankarasta yöstä tuo
humusi viestin: kyllä kansa jää.
Kun juurtui juuriin kansas juuret nuo,
ajaton armo kiireellä sen kimmeltää.
Viljo Kajava
Hellyys
Runoja
Otava, 1944
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti