sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Donja Rosén: Metsä oli ystäväni!

Donja  Rosén
Metsä oli ystäväni!
Hepreankielinen alkuteos:Jedidee haja'ar
Suomentanut Eila Laukkanen
Kuva ja Sana, 1958


Teoksen alkutunnelmat:
Tyyni meri. Vain silloin tällöin ilmaantuu valkoinen vaahtopää veden pintaan. Minusta tuntuu ikään kuin merikin ottaisi osaa iloomme. - Souda, purteni, souda nopeasti kotimaani rannoille, puhkeaa huuto sydämestäni.

Tekson lopputunnelmat:
Sinisillä aalloilla, kirkkaan taivaan alla lipui purtemme hiljaa tuoden meidät myrskyisestä menneisyydestä, joka oli ollut täynnä pelkoa ja kauhua - parempaa tulevaisuutta kohti, ORJUUDESTA VAPAUTEEN!

Miljöö:  ukrainalainen kylä  karpaattien sylissä.

"Siisura oli melko suuri kylä Karpaattien vuoristossa kauniin tummanvihreän metsän keskellä. Se oli oikea aarniometsä, jonka läpi oli vaikea kulkea.puut olivat vanhoja ja jykeviä, niiden kuori paksu ja rosoinen. Jähmettynyt pihka kuoren pinnalla muistutti arpeutuneita haavoja. Tikka koputteli runkoja päivät päästään ikään kuin huolehtien niiden terveyden tilasta. Puut tarjosivat suojan pienille eläimille. Oravat hyppelivät ketterästi oksalta oksalle. Laululinnut löysivät oksistosta valtakuntansa ja muodostivat äänekkään ja meluavan kuoron. Sienillä oli suojaisa paikka puiden varjossa. Metsän keskellä heräsi tunne sen salaperäisestä menneisyydestä, jota ihmiskäsi oli jo ehtinyt hävittää ja turmella."

Aika: Eletään toisen maailmansodan aikaa. Saksa on vyörynyt valloittajana Ukrainaan. Juutalaisia etsitään ja tuhotaan, eikä vain saksalaisten taholta, vaan myös ukrainalaisten toimesta. Donjan perhe piiloutuu ullakolle, josta heidät löydetään. Donja kuitenkin jostain syystä pelastuu. Hän herää tyhjällä ullakolla. Donja on tarinan alussa noin 12-vuotias.

Donja vaeltaa pitkin poikin metsäistä kylää piiloutuen milloin minnekin.  Hän saa  kuitenkin suojelijan vanhasta ukrainalaisesta naisesta Olenasta, jolle kirja on omistettu. Donja joutuu lopulta kiinni, häntä kidutetaan, jotta hän kertoisi partisaanien piilon, josta hänen oletetaan tietävän. Donja odottaa vain, että nyt hänen loppunsa on tullut, kun syttyy tulipalo ja Donja pääsee pakenemaan ja "kissa ja hiiri -leikki" alkaa uudelleen. Aikanaan sota loppuu, koittaa vapaus.

Tarina on 'minähenkilön' kertomaa ja kerronnallisen tarinan lomassa on muutamia päiväkirjaotteita. yksi kohta sai minut mietteliääksi. En nyt kuitenkaan enää muista sitä enkä osaa sitä sen paremmin selvittäää, koska luin tämän kirjan taideleirillä iltalukemisena majapaikkani kirjahyllystä. Tahtoisin kuitenkin aiheen karmivuudesta huolimatta tietää hieman enemmän niin henkilöstä kuin tapahtumapaikoista. 

--
Mennään metsään -lukuhaaste

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jättäessäsi kommentin olet tietoinen, että antamasi tiedot jäävät blogin kommentteihin, ellei minulla ole syystä tai toisesta syytä poistaa kommenttia. Sinulla on oikeus pyytää kommenttisi poistoa jos et itse voi sitä tehdä. Tällöin sinun tulee antaa yksilöity tieto poistettavaksi pyydetystä kommentista. Tämän blogin pitäjä ei pidä sähköpostilistoja eikä keräile tietoja ihmisten yksityiselämästä. Pyydettyjä sähköpostiosoitteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on pyydetty.