19 huhtikuuta 2020

Helga Nuorpuu: Anjan onni!






Helga Nuorpuu
Anjan onni
Gummerus, 1945
167 s.











"Tahtoisin juoda tuota aamukasteista ilmaa ja syödä noita kultaisia auringonsäteitä."

Sanat lausui aamusella 13-vuotias Pirkko. Joitakin vuosia vanhempi siskonsa Kerttu ei ymmärtänyt siskoaan ja tokaisi: "Nuo nyt ovat taas sinun tyhmyyksiäsi." Avoimen ikkunan takaa kuului kuitenkin joku mieshenkilö kuulleen Pirkon sanat ja sanoi: "Sinullapa ei olekaan pieniä ja vaatimattomia toivomuksia, tyttöseni, kun haluat syödä auringonsäteitä. Puheesi kuulostaa aivan nykyaikaiselta. Sanopa, oletko futuristi, kubisti vai dadaisti?" Kubistista tulee Pirkon selityksen myötä kuburisti, jonka sisko Kerttu tulkitsee kuubalaiseksi, koska Pirkko on ihonväriltään ruskea kuin kettu. En tiedä, selviääkö tytöille koskaan sanojen todellinen merkitys, mutta herrasmies, joka sanat sanoi, ilmenee rouva Ros-Marie Marttisen isäksi.

Ros-Marie pitää täysihoitolaa tyttökoululaisille, joihin Kertun ja Pirkon lisäksi kuuluu myös Mirja ja Liisa. Liisa on koppava ja pisteliäs tyttö, joka suhtautuu alentuvasti muihin, erityisesti köyhään Anjaan, joka myös tulee täysihoitolan asukkaaksi.

Täysihoitolan naapuriin muuttaa suurilapsinen perhe, jossa on yhdeksän poikaa ja jo aikuinen laulajaksi ryhtynyt tytär. Pojista vanhin on nuori luutnatti Erkki, jonka Anja on jo tavannut, kun tämä on auttanut häntä asemalta perille. Anjan ja luutnantin välillä alkaa olla helliä tunteita, joita Liisa sammuttaa juonillaan.

Anjan onni on ensimmäinen osa neliosaisesta Ruusula-sarjasta. Tarina on tyypillinen tyttökirjatarina. Vaikka kyse on tyttökoululaisista ei kouluasioita juurikaan käsitellä, mitä nyt Pirkko yhdessä vaiheessa tuskittelee Koljattia, historianopettajaa, joka on 'oikea hirviö'. Muutoin tarina nivoutuu Anjan ja Luutnantin rakkaustarinan ympärille ja Liisan juonitteluihin, jotka saavat vakavan käänteen. Vakavaksi tarinan vetää ja tuo myös lähemmäksi nykypäivää Espanjantauti, johon yksi ja toinen Ruusulan väestä sairastuu, ei vähiten Liisa, joka kuolemantuskassaan katuu tekosiaan.


Tämä oli ihan mukava tarina, ei mikään suuria tunteita tai ajatuksia herättävä, mutta ei toisaalta kuolettavan tylsäkään. Toisaalta en ollut oikein ihastunut ennustajaeukkojen ymppäämisestä  juoneen.  Loppupuolella myös alkoi hieman tuntua pientä venytystä.  Olen lukenut muut sarjan kirjat aiemmin, mutta nyt en muista juurikaan mitään keskimmäisistä osista joihin olisi ihan mukava palata tämän jatkoksi puhumattakaan sitä viimeisestä osasta, joka toi mieleeni Montgomeryn Anna-kirjat. Mielleyhtymä sai selityksensä tässä teoksessa, jossa mainitaan, että Pirkon "suurin ihastus oli aina ollut Amerikka, missä kaikki Alcotin ja Montgomeryn ihastuttavat tytöt ja pojat olivat eläneet ja kasvaneet." Tämä teos ei juurikaan tuonut mieleeni sen paremmin Alcotia kuin Montgomeryäkään eikä kyllä oikein muitakaan tyttökirjaklassikkoja. Kirjan esipuheessa mainitaan, että kirja ajallisesti sijoittuu 1918-1919-luvulle. Ajankuva ei juurikaan ilmene teoksessa paitsi Espanjantaudin osalta. Köyhyyys, rikkaus ja keskiluokkaisuus kuultaa kyllä rivien välistä, mutta kuinka todellista pikkukaupunkilaiselämää tai tyttökoululais-, täysihoitolaiselämää tämä kuvaa, jää kysymykseksi. Ei tämän varmaan ole ollut tarkoituskaan ihan todenmukaista elämää kuvata.

Muuan kuvaava ilmaisu: Ajatusten temmellyspaikat.


Ruusula-sarjan muut osat:

---

Ruusula-sarjaan on tutustuttu myös Sinisen linnan kirjastossa.

---
Pohjoinen-lukuhaaste kohta 8: Kirja, joka on julkaistu ennen syntymävuottani.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Älä roskaa!