17 marraskuuta 2026

Charles Mercer: Kylä vuorten varjossa

Charles Mercer

Kylä vuorten varjossa 

Alkuteos: Rachel Cade (1956)

Suomentanut Inkeri Hämäläinen

Gummerus, 1959 

428 s.

Kansi: Aarne Kotilainen

Saattoiko missään olla parempaa paikkaa kuin täällä, tämän hohtavan maan sydämessä? Täällä maan ja taivaan välillä, veden ja puun välillä. tässä paikassa, missä Paul oli sanonut rakastavansa häntä. Hän sanoi: – Juuri täällä. Paul hymyili hänelle. Sitten hän hitaasti rypisti otsaansa. – Pidät kai huolta itsestäsi? Rachel saattoi tuskin kuulla hänen sanojaan. Hän kuunteli omaa sydäntään ja hyönteisten keskipäivälaulua. – Pidän, hän sanoi epämääräisesti. – Tarkoitan... ovatko asiasi hyvin? Paul sanoi. – Tietysti ne ovat hyvin. – Ymmärrätkö, mitä tarkoitan? kysyi Paul vielä. – Totta kai ymmärrän. Sanon sinulle, että kaikki on hyvin.

Henkilöistä:

Teoksen päähenkilö on Rachel Cade, amerikkalainen sairaanhoitaja, lähtöisin Kansasista. Protestanttisen lähetysjärjestön työntekijä. Toiminut leikkaussalihoitajana tohtori Spencerin alaisuudessa Yhdysvalloissa (?). Kun eräs naimisissa oleva lääkäri rakastuu Racheliin aiheuttaen näin harmillisen tilanteen, Rachel lähetetään Belgian Kongoon, pieneen Dibelan kylään, jossa on tehtävää. Rachel saa itse valita lähteäkö vai ei. Dibelassa on ennestään vanha tohtori Bickel, joka on pyytänyt lähettämään hänelle lääkkkeitä. Saapuessaan Dibelaan tohtori Bickel kuitenkin kuolee heti ja Rachel jää yksin apunaan vain alkuperäiskansaa edustavat Kulu ja Musinga. Nämä puolestaan ovat luonteiltansa tyystin erilaisia. Musinga on itsetietoinen hyväkäs, joka ajattelee vain itseään ja omaa arvokkuuttaan, jota hän ajattelee lisäänvänsä ikkunalasisilla silmälaseilla, kun Kulu taas on oppivainen, asioista kiinnostunut ja itsestä poispäin suuntautuva. Kulu ja Musinga edustavat tarinassa myös vastakkaisia asioita, toisiaan vastaan taistelevia ideoita. Kulu edustaa muutosta, Musinga vanhaa ja muuttumattomuutta. 

Rachel saa kohta huomata, että vaikka kohteeseen on joskus aikoinaan saatu aikaan sairaala, ei paikalliset kuitenkaan käytä sitä, vaan ovat kiinni perinteisissä taikauskoisissa käsityksissään. Tohtori Bickelkään ei ole saanut mitään aikaiseksi. Rachel päättää kiivetä vuorille, joka on tabu saadakseen rikottua taikauskoiset käsitykset. 

Rachel alkaa kuitenkin vähin erin opettaa Kulua lukemaan, pitämään hartaushetkiä. Kylä vuorten varjossa teoksen pohjavire kallistuu kristillisistä aspekteista huolimatta enemmän profaaniin. Tämä ei ole perinteistä lähetystyötä kuvaava teos, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Rachelilla on kristilliset perusarvot, mutta hän on ihminen ja hänellä on kokemuksensa. Erityisesti viitataan 16-vuotiaana tapahtuneeseen tilanteeseen, jota ei täysin avata, mutta jolla on vaikutuksensa Rachelin sielunelämään. Rachelilla on myös takanaan purkautunut kihlaus. Rachel on päälle kolmikymppinen, kaunis ja viehättävä nainen, jonka huomioi myös Henri Lecomte belgialainen, Rugerin alueen siirtomaa päällikkö, jolla on vaimo Marie.

Rachel on tehnyt, vaikka ei sairaanhoitajana saisikaan, umpisuolenleikkauksen eräälle pojalle ja Rachelin kiivettyä Ruwenzor-vuorelle (Rwenzor-vuoristo) hän vähin erin saavuttaa paikallisen väestön luottamusta. Kulu, joka on kääntynyt kristityksi näkee näkyjä, joita Rachel ei arvosta, koska näyt hänen uskonkäsityksensä mukaan ovat kuolemansynti, koska ne korostavat ihmisen minuutta, se on ihmisen  keskiössä olemista. Rachelilla alkaa olla tekemistä kaikkien avuntarvitsijoiden kanssa, eikä hän pysty kaikkeen. Tarvittaisiin lääkäriä.

Rachelin elämä muuttuu, kun vuorilla tapahtuu lento-onnettomuus, jossa ainoa selviytyjä on amerikkalainen kirurgi Paul Wilton. Rachelin ja Paulin välille muodostuu suhde, mutta sitten Paul, joka on sotilasvirassa, joutuu palaamaan. Paulin lähdettyä Rachel saa avukseen  Caleb Aldrichin,  joka on pastorilähetystyöntekijä.

Aika ja miljöö:

Tapahtumat sijoittuvat siis Belgian Kongoon ja siirtomaa-ajan afrikkalaiseen bantu-yhteisöön. Euroopassa käydään sotaa (II-maailmansota), mutta sodan vaikutusta ja merkitystä Afrikalle ei kuvata. Keskiössä on Rachelin sielunmaisema versus paikallisväri. Kylä vuorten varjossa on toki rakkaustarina, rakkaus  suhteena käsitettynä, mutta myös rakkaus maahan nousee esille. Kolonialistiajan hallinto tulee joissain yksityiskohdissa esille, mutta enemmän kuin kolonialistiset piirteet esille nousee kahden kulttuurin väliset erot eikä länsimaisesta sivistyksestä piirretä suoraviivaista selkeää näkemystä hyvänä, vaan asetetaan myös kysymyksiä: mihin tämä johtaa. Mikä on päämääärä? Teoksessa nousee esille myös yksinäisyyden ja ristiriitojen teemat. 

Swahilin-kieli: 

Tarinassa on jonkin verran swahilinkielistä sanastoa: Tumepata hsara kubwa,  Watu wasiokuja kazini jana, watu wasiokuja kazini ... ho-ai! Ho-ai!

Ihan mielenkiinnosta kokeilin, kuinka hyvin google kääntää näitä ja vastaavatko ne teoksen suomennosta ja kyllähän nuo ihan hyvin kääntyivät. Sen sijaan Juana Pendana Sameheana :sta kääntyi vain Sameheana - Antakaan toisille anteeksi.

Mitä myös halusin hieman googlailla: Ptolemaios jo antanut Ruwenzor-vuorille nimen Kuun vuoret ja kyllä vain. Kirjailija on kyllä taustatiedot ja yksityiskohdat hallinnut. 

Paikannimistö:

Dimelaa en löytänyt, paitsi juorua, puheita tarkoittavana sanana. Sen sijaan Goma ja Bukuvu (u=a) ovat oikeasti olevia nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan nimistöä.

Eläimistö:

Frankoliinit (kanalintuja), topit (antilooppilaji)

Kirjallisuusviite: 

Le cõte de Guermantes, Proust petti lukijansa. Hmm. Täytyihän tämäkin selvittää,  eli Kadonnutta aikaa selvittämässä -teokseenhan tässä viitataan. 

Kylä vuorten varjossa oli ihan kiintoisa lukumatka. Kristillisistä juonteista huolimatta ei tavanomaista kristillisyyttä, vaan hieman omalaatuista, persoonallista näkemystä, mikä saa ehkä hieman mietteliääksi, jos ei kaikkea näkemystä kristilliset arvot omaavana täysin tyrmäisikään. Pimeyden ja valon välimaastossa tässäkin tarinassa liikutaan eikä jännitystäkään puutu. Tunteet nousevat pintaan loppua kohden. Ei tämä minua itkemään laittanut, mutta huokaisemaan helpotuksesta kylläkin. Lukisinko tämän uudelleen?  Ehkä, ehkä en. Täytyy nyt kuulostella. Jos vertaa Hulmen Nunnan tarinaan, joka myös sijoittuu osin Belgian Kongoon, niin Hulmen tarina vie kyllä voiton. Minua hieman kiusaa ja mietityttää, kuinka suuresti kehitys oli edennyt Kongossa 1940-luvulla? Täytyisi kai selvittää hieman lisää. 

Mainittakoon, että tästä tarinasta on tehty myös elokuva (The sins of Rachel Cade). Pääosissa Angie Dickinson, Peter Finch ja Roger Moore.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti