Nyt on lukemista kerrakseen!

Alppipolku-kirjan sain lahjaksi, sillä ostin sen saamallani kirjakaupan lahjakortilla. Olen tätä katsellut kirjastoautoreissuilla, että lainatako vai odottaako sittenkin, että voisin hankkia omakseni. Minulla on yksi aiemmin julkaistu kirja, josta tämä ilmeisesti on lisätty painos. Ajattelinkin voisin lukea teokset rinnakkain ja katsoa, kuinka paljon niissä on eroa ja katsoa, kannattaako molemmat säilyttää. 

Kirpputorikierroksella tuli myös tongittua kirjalaatikoista ja löysin lisää luettavaa. Nämä kirjat maksoivat vain 20 senttiä kappaleelta, joten ei kirvele pahasti vaikka luettuani pistäisin osan niistä kiertoon.

1. Sharon Moore: Valkoinen noidankehä kuulostaa kiintoisalta nuoren aikuisen romaanilta. Kirja on Weilin + Göösin julkaisema vuodelta 1969 ja kertoo 18-vuotiaasta Jillistä, jonka elämä muuttuu, kun hänen ainoa lähiomainen, Minnie-täti kuolee. Jill asettuu naapureidensa Copelandien luokse asumaan ja hoitamaan heidän raajarikkoa tytärtään. Kuvioihin liittyy myös lääkäri John, joka kiintyy Jilliin. Rikkaita perijöitä ja juonitteluja on kuvioissa.

2. Anna Quindlen: Mustelmilla. Gummerus, 1999. Perheväkivaltaa käsittelevä teos, jonka ostin, koska saan sen lukemalla ruksattua Pulitzer-palkinnon saaneen kirjailijan eräässä lukuhaasteessa. Kiintoisaltakin kirja toki vaikuttaa.

3. Jules Verne Kahden vuoden loma-aika. Otava, 1990.Anni Swanin mukailtu suomennos, jonka kansikuva pisti silmään ja aihe herätti kiinnostuksen.

4. George Ellioton Mylly joen  rannalla (WSOY, 1967) kirjaa olen joskus muinoin aloittanut lukea lainakirjana, mutta jättänyt kesken, kun kuulosti perin juurin pitkästyttävältä. Ajattelin, että kenties nyt siitä voisi saada jotain enemmän irti. 

---

Jossain välissä täytyisi taa tehdä inventaariota ja katsastaa kirjahyllynsä, mitä voisi laittaa kiertoon ja mitä säilyttää, sillä luulen, että kirjaostot ei jää tähän, ainakin lähestyvät kirjamessut herättänevät antikvaariaattipuolella ostohaluja, pitäisiköhän ne kiertää kaukaa .... No