Riitta Jalonen
Omat kuvat
Tammi, 2022
164 s.
Kannen suunnittelu: Laura Lyytinen
"Jos kykenisin kertomaan syyn, miksi kirjoitan, minulla ei olisi tarvetta raivata sanoilla tietä umpihankeen. Mieli on aikanaan sysännyt syyt pois näkyviltä mutta samalla rakentanut salaa ilmaisun tarpeen: kirjoittamisesta on tullut elämää ylläpitävä pakko"
Pieniä tekstejä pienistä suurista asioista. Elämää, todellista tai fiktiota. En oikein tiedä, kertooko kirjailija itsestään vai fiktiivisestä henkilöstä. Ehkä molemmista. Kirjoittajan loppusanoja siteeraten voisi sanoa, että tässä yhdistynee kirjailijan elämä ja se fiktiivinen maailma, jonka hän on kirjojensa kautta luonut.
En ole Riitta Jalosen teoksia aiemmin lukenut. Tämän lainasin, kun kansi oli kaunis ja vilkaisu lyhyisiin teksteihin sai omat kirjoittajansormeni kutisemaan, etsimään tietä jumiutuneista ajatuksista avarammille, luovemmille vesille.
Hieman tutkailin millaista kirjallisuutta Jalonen on kirjittanut ja minua kovasti kyllä kiinnostaisi lukea esim. hänen Todistaja Birgitin talossa -teoksensa sekä pari Pohjoiseen sijoittuvaa lastenkirjaansa.
Tämä oli hyvä lukukokemus. Yllätti mukavalla tavalla ennakkoluuloista kärsivän lukijan.
Teoksen kansi on tyylikäs, sinivalkoisuuteen uppoaa syvälle - unelmiin ja elämään! Taivaan ja järven syliin avaraan.
---
Pohjoinen 2023 -lukuhaaste kohta 16. Kirjaa käsitellään jossakin lukupiirissä. Tämä on ollut lukupiirikirjana Hämeenlinnan pääkirjastossa 3.11.2022.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti