Einari Vuorela
Korpirastas
Alkusanat: Jukka Sipilä
LIKE, 2001
Takansiteksti: Einari Vuorela kirjoitti "suomalaisen maiseman eläväksi."
Ja kyllä. Näissä runoissa kaikuu suomalaisen koskemattoman luonnon jylhyys, viljelymaiden levolliseen kauneuteen. Paitsi luontoa ja maisemia runoista kuvastuu mietteliäs elämänkatsanto ihmissielun tunteista ja vaikutelmista.
Itselleni puhuttelevin oli runo
Kuunpaisteella
- Voi, äiti, miksi en unta saa?
Sano, äiti, kuka ovelle kolkuttaa?
- Tytär, nuku! Kohta on puoliyö,
vain tuuli ovellesi lyö.
-Ei, äiti, se tuuli ei olla voi,
se kummallisemmasti soi.
- Nuku, nuku! Oven takana on
vain kuumottelu kuutamon!
- Siellä liikahti joku ihminen.
Voi, äiti, kuulitko askelen?
- Ole lapsi! Ohikulkija vaan
löi hiljaisuutta sauvallaan.
- Ei, äiti, hän pääsi jo huoneeseen
ja piilotettiin sydämeen!
-Tytär, siunaa itses ja nuku vain!
Kävi rakkaus ovelle kolkuttain.
- Oi, äiti, kuinka on ihanaa!
Kuu paistaa, paistaa ja nukuttaa.
-Einari Vuorela
Korpirastas-runokokoelman runot on Toni Edelmanin kokoamia. Edelman on myös säveltänyt näitä runoja. Itselleni tutuin kokoelman runo on monissa kuolinilmoituksissakin käytetty Ihanassa maassa -runo, joka kuuluukin Vuorelan kauneimpiin.
---
Pohjoinen 2023 -lukuhaaste kohta 23. Nykyiseen tai entiseen kotiseutuun liittyvä teos. Einari Vuorela on Keski-Suomesta, keuruulainen runoilija. Itse lukeudun, en keuruulaisiin, mutta keski-suomalaisiin kyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti