Theodolinda Hahnsson
Joululahjat
Project Gutenberg
Alkujaan ilmestynyt G. W. Edlundin julkaisemana, 1891.
Kolme lukua käsittävä novelli leskiäidistä, jolla on kaksi lasta, poika Erkki, joka käy koulua tullakseen papiksi ja tytär Kerttu, joka häärii äitinsä apuna. Leskiäidin vuokralaisina on ensin perhe, jonka kaksi lasta Mandi ja Elias usein pyytävät Kerttua seuraansa. Sitten Erkki valmistuu ja saa kappalaisen paikan, muuttaa kotoa ja avioituu. Saa pojan. Eliaskin on perheineen muuttanut ja tilalle lesken vuokralaiseksi on tullut muuan kauppamies. Kauppias kosii Kerttua, joka kuitenkin muistaa Eliaksen ja tälle antamansa ruusun. Elias on luvannut palata Kertun luokse.
"Porin kaupungin, viidennessä kaupungin-osassa oli pieni talo vähän Linnankadun varrella, jossa tämän talon omistaja, eräs porvarinleski, asui tyttärensä kanssa."
Novelli alkaa Joulusta lesken talossa Porissa ja päättyy Jouluun Erkki-papin kotona (paikkaa ei mainita). Ensi lukemalla dialogi tuntuu hieman jäykältä ja ehkä se toisin paikoin on hieman kankeaa, mutta uudelleen luettuna kulmikkuudestaan huolimatta ihan käypää ja sujuvaa sananvaihtoa.
Ei nämä Suomen kirjallisuuden historian vanhemmatkaan tekstit ihan hullumpia ole hieman jäyhästä otteeestaan ja rakenteestaan huolimatta. Kyllähän ne kuvaa erilaisita aikaa ja tunnelmia, mutta paljon niissä on samaakin elämänmakua ja ihmiselämän tuntoja.
"Yöllä, kun kaikki jo nukkuivat ja kuu laski kalpean valonsa Erkin pappilan akkunoille ja tähdet taivaalla kirkkaina tuikkivat, valvoi leski vielä. Hän tunsi itsensä yksinäiseksi: nuot lapset, jotka hänelle olivat kaikki tässä maailmassa, joita hän niin suurella huolella oli kasvattanut, heidän sydämmessään oli nyt vieras häneltä anastanut ensimmäisen sijan… Tuota ajatellessaan kuvautui hänen silmiensä eteen lapsi, joka kurkotti hänelle pienet kätösensä, huutaen: "Mummo!" Kaunis hymyily levisi hänen kasvoillensa ja yksinäisyyden tunne haihtui sydämmestä."
--
Pohjoinen 2023 -lukuhaaste kohta 17. Vuotuisjuhlaan liittyvä romaani. En tiedä, kuinka monta sivua romaaniin vaaditaan. Tämä oli aika lyhyt, eikä sivuja kovinkaan montaa, mutta tällä nyt mennään, kun ei enää pidempääkään ehdi lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti