Samuli Suomalainen: Kevään ajoilta!

Screenshot 2025-12-27 at 11-57-48 Kansallisgalleria - Teos Pekka Halonen: Kevätmaisema

Kevään ajoilta. Jutelmia
Kirj. SAMULI S. [Samuli Suomalainen]
Helsingissä, K. E. Holm, 1900 8Luettu Projekti Gutenbergista)

 

Tämä pieni kokoelma sisältää yhdeksän lyhyttä "novellia". Novellit sijoittuvat 1800-luvun Pietariin,  sen kaduille, kujille ja toreille. Novellit kertovat suomalaisten siirtolaisuudesta, parempien elinolojen etsinnästä. Tarinoissa on nähtävissä suomalaisen elintason nurjempi puoli, kuitenkin, kuten nimi Kevään ajoilta, antaa ymmärtää on näissä nähtävissä suomalaisen kansallistunnon nousu ja ehkä elintasonkin virkistyminen. 

Opinteille 

Sijoittuu vuoteen 1862 ja kertoo siitä, kuinka suomalaisen kirkkokoulun oppilaat Fredrik, Antero ja Juho kutsutaan opettajansa Kaarlo August Skutnabin luokse. Tämä kertoo pojille, että neljä vuotta aiemmin on Suomessa avattu ensimmäinen suomenkielinen koulu Jyväskylään. Se on täydellinen oppilaitos, josta voi päästä myöhemmin opiskelemaan yliopistoon.

Kuinka olisi, eikö pojat lähtisi Suomeen jatkamaan opintojaan? Tosin rahakysymys aiheuttaa pohdintaa.

Tavallinen tarina

Vuosi on 1854. Vaimo kuljettaa miestään sairaalaan. Tarina kertoo siitä, kuinka pariskunta on joutunut Pietariin ja kuinka he tapasivat. Kuvaus ei ole kovinkaan moninaista, mutta kertoo elämän arjesta, puutteesta ja toivosta paremmasta. Erikoisempaa sanastoa: isvossikka, lineika

Lakko

"Pienenä koulupoikana oleskelin kesälomalla 1860 jonkun aikaa muutamain suomalaisten koulutoverieni luona Sukunoilla." Sukunoilla eli rautavalimoilla. Muuta erikoissanastoa on mm. upraviiteli, nagaikka, paddjofka. Lapsen näkökulma työläisten lakkoon ja mitä sitten seurasi, kun kasakat saapuivat paikalle.

"Konnoilla."

Hevostorille sijoittuva tarina. Pietarin hevostori sijaitsi syrjässä keskikaupungilta, jonkin matkan päässä Nevskin luostarista ja oli vanhastaan rangaistusten täytäntöönpanopaikka.

Ukko Grahn

Tarina miehestä joka ei ollut "nivellioitunut". 

" Varmaa vaan on, että itsenäisiä, omaperäisiä ihmisiä, niin sanottuja originaaleja, kaikkine ansioineen ja vikoineen, löytyy nyt maailmassa paljoa vähemmin kuin ennen."

Ukko Grahn on neulaseppä, joka on itseoppinut mies, jolla on unelma: opettaa lapsia. Kirkkoherra Kaarlo Sirén ottaa hänet sunnuntaikouluun opettamaan lukemista ja laskemista. Aikanaan, joita kuita vuosia myöhemmin, vuonna  1869 pari suomalaista ylioppilasta saapuu etsimään  Grrahnia.

— Opettajaa, — lisäsi Antero. 
— Ah opettajaa! A vot ko työ määtte täst' etteepäi, nii sitt' tullee ensiks' kauppapuot, semmoine nyt melatsnoi lafka [ruoka- ja rihkamapuoti], ja sen vieress' on ruohonpäine kartano, nii siin' se opettaja ellääkii, ei siin' ruohonpäisess', a siell' pihan puolell' on toine kartano, niin vot siin' justii hää ellääkii.  — Kiitoksia paljo

Tässä tarinassa on kummallista vaihtelua toisen ylioppilaan nimessä. Ensin mainitaan, että häntä kutsutaan K. Huusiksi. Sitten nimi muutuu Kuuseksi, välillä Ruusiksi ja Sitten taas Kuusiksi. En tiedä, onko syy "skannauksen tuomassa virheessä" vai mistä johtuu moinen. Toisen miehen nimi on Antero. Ylioppilaat arvostavat Herra Grahnia, ja laittavat tämän päähän unelmia ja toiveita, jotka kuitenkin haihtuvat kuin kyynelpisarat lammenvesiin.  

Hieman latinaa:

qvod et hunc in annum vivat et plures. [Joka kestää nykyajan, ulottuu tulevaisuuteenkin.

Tiililotjassa

Sairas, kuolemaisillaan oleva mies on kutsunut pastorin luokseen. Pyytää tätä kirjoittamaan äidilleen Suomeen viimeisen tervehdyksensä ja kertoo lyhyesti elämänvaiheensa. Miehen palveluspaikassa on tapahtunut hämäriä, joiden takia mies on joutunut pakenemaan. 

Sennoilla

Sennoi on suunnattoman laaja tori Pietarin tärkeimmän kauppakadun,
Sadowajan, varrella Sennaja ploshtshadj. Heinätori. Heinistä puheenollen tarkoittaa muutakin kuin varsinaisia heiniä.

Toreilla esiintyy elämä jokapäiväisyydessään, arkitamineissaan elikkä, niinkuin suomalainen sananlasku sattuvasti sanoo, "riihen remputtimissa eikä kirkon kemputtimissa".

Pane soimaan

Täällä Pietarissa muuttuu moni, hyvinkin pulmallinen asia peräti selväksi, kun on vaan täti niemen päässä.

Kahvilassa toverukset viettämässä aikaa, ja eräs heistä vaatii pistämään soittokoneen soimaan kunniavieraan takia, mikä ei olisi luvallista, kun seuraava päivä on jokin erityispäivä. Vaan vaatimus on: pane soimaan.

Raketti

Vuosi 1863. Salaperäisiä ruokaostoksia, salaperäisiä asukkaita talossa, nuorukaisia liikenteessä miettien tapahtumia, kun äkkiä taivaalla lentää raketti suoraan kohti tärkeitä kellareita. Eräs nuorista tekee suunnitelman saadakseen tuholaiset kiinni, mutta kuinka käykään. Kyseessä lienee ollut vain meteori. 

 ---

Pohjoinen 2025 -lukuhaaste kohta 7.   Kollegan/koulukaverin/opiskelukaverin suosittelema kirja. 

Luin tämän Sallan, joka on kollegani kirjabloggaajan ominaisuudessa, suosittelemana. Hän suositteli tätä,  jos Pietarin suomalaisten elämä kiinnosti. Salla oli itse lukenut tämän osana Helmet 2021(kohta 9) -lukuhaastetta. Itseäni ei niinkään kiinnostanut Pietarin suomalaiset, kuin se, että löysin kirjablogeista sanan suosittelen ja kirjan, joka löytyisi Gutenbergista, koska kirjastoonpääsyni on tällä hetkellä estynyt. Ei sillä, ihan kiintoisa lukukokemus tämä oli historian näkökulmaa ajatellen.