Päähenkilö Rose Reynolds, orpo nuori nainen, joka asuu isoisänsä ja vanhapiikatätinsä Maggien kanssa.
"Rosen suonissa virtasi kelttiläistä verta, ja tämäkin saattoi osaltaa olla syynä siihen, ettei hän voinut tyytyä oloonsa Putneyssä, vaan antautui haaveellisiin unelmiin."
Rosea ihailee nuori mies nimeltä Merwyn Laurence ja Rosekin pitää Merwynistä, mutta tämä
"ei voinut viedä häntä siihen häikäisevään maailmaan, jossa rikkaat asuivat. Hän korkeintaan kykeni tarjoamaan hänelle pienen kodin, jokseenkin samanlaisen kuin oli se, missä hän nyt asui."
Kun Merwyn kosiin Rosea, tämä ei suoraan kieltäydy, mutta sanoo, että hän haluaa rikkaan aviomiehen. Hän ei halua köyhää elämää. Merwyn kertoo sijoittavansa rahansa lyijykaivokseen ja uskoo rikastuvansa.
Vaan, kuinka käykään, kun Rosen täti Madame Rosamund Lanchesi saapuu tapaamaan Rosea isoisän ja Maggien poissaolon aikana. Rosamund on Maggie-tädin sisko, Rosen isoisän tytär hänkin, mutta karkotettu kotoaan käytöksensä takia. Rosamund Lanchesi on näyttelijä ja Rosen uskomuksen mukaan rikas. Rosamund-täti on Roselle juuri sitä, mitä hän haaveissaan kaipaa.
Naisen kunniasana on taattua mukaanvievää viihdekirjallisuutta, jossa juoni tuodaan lukijalle selväksi melkolailla jo alussa. Silti yllätyksiäkään ei puutu ja ihmeteltävää lukijalla riittää naisen tunteiden, tekojen ja ajattelukyvyn suhteen. Rakkautta, juonia ja jännitystä sillä tavalla kevyesti, että ihokarvoja hieman värisyttää ja pelkoakin on ilmassa, mutta eihän nyt kuitenkaan voi huonosti päättyä, vai voiko ....
Naisen kunniasana on ilmestynyt Otavan Tähtisarjassa, josta kiinnostuin, kun luin joitakin päiviä sitten sarjaan kuuluneen Christopher Boeckin Joulun ruusun. Sarjassa tuntuu ilmestyneen moniakin kiinnostavan kuuloisia teoksia, joita täytyy tutkailla hieman tarkemmin.
A.C. Askewin nimen taakse kätkeytyy brittiläinen kirjailijapariskunta Alice ja Claude Askew, jotka yhdessä kirjoittivat yhdeksisenkymmentä teosta viime vuosituhannen alkukymmenillä. Hmm. Kevyehköstä otteeestaan ainakaan tämä ei ollut niin kehno, ettenkö voisi tutustua pariskunnan johonkin toiseenkin teokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti