11 marraskuuta 2022

Roope Lipasti: Palavan kaupungin lapset!

 


 

Roope Lipasti

Palavan kaupungin lapset

WSOY, 2022

135 s. 

Turun palo 1827 on historiallisena tosiasiana taustanna tässä teoksessa, jonka päähenkilöinä sisarukset Hulda ja Peter sekä heidän ystävänsä Jaakko. Hulda ja Peter on hyvin toimeentulevan porvarisperheen lapsia. Peter käy koulua ja Huldalla on kotiopettajana Manselli Tengström. Jaakko sen sijaan asuu köyhässä korttelissa, Hänellä on kaksi pikkusisarusta, joista hän on huolehtinut pienen ikänsä ja isä, joka joutuu vaikeuksiin Kierosilmä-Kallen takia. Lapset saavata tehtävän Professori-ystävältään. Pelastaa salaperäinen, Suomen historiasta kertova teos Tuomiokirkon sakastista.

Lapset joutuvat seikkaiuun, kun Huldan ja Peterin vanhemmat ovat matkoilla ja Turussa syttyy tulipalo. Miten he selviytyvät, kun vastassa on Kierosilmä-Kalle ja tulenlieskat leviävät ympäriinsä.

Lipasti on kirjoittanut teoksen, josta ei käänteitä puutu. Kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan hauskasti, vaan todellisuus iskee välillä vähemmän mukavastikin.

Lipastin jälkisanoissa mainitaan, että kyse on fiktiosta, vaikka taustalla on todellinen historiallinen ajanjakso. Tässä oli kuitenkin hieman myös todellisuutta mukana, sillä Huldan kotiopettaja neiti Tengström seurusteli jonkin Johan Ludvigin kanssa. Asuiko J.L.Runeberg joskus Turussa tai jossain lähistöllä? Entä Hulda, joka haaveili tulevansa joskus lääkäriksi. Kuka oli Suomen ensimmäinen naislääkäri ja milloin? Ja tuo salaperäinen kirja, joka piti pelastaa. Mitä kaikkea Mikael Agricola kirjoitti. Olisiko hän joskus voinut kirjoittaa teoksen suomalaisten historiasta? Mielikuvitus sekoittuu todellisuuteen . Palavan kaupungin lapsiin on tulosa jatkoa. Jään odottamaan mielenkiinnolla, miten lapset selviytyvät raunoituneessa kaupungissaan.

Yksi pieni loogisuusvirhe tässä oli, kun sanotaan, että lapset olivat "edellisenä päivänä istuneet kirkossa kuuntelemassa saarnaa", vaikka edellinen päivä oli ollut tiistai ja tulipalon syttymispäivä. Muuten ihan kelpo tekstiä, vaikka itseäni hiukan vihlaisi se krypta-seikkailu ja hautakohtaus. Aloin miettiä, kuinka on,  onko eroa luulla kuin luulla koiran tuntemuksissa.  Hui, miten värisyttääkään. En tykännyt kohtauksesta en ollenkaan. Se meni vähän liikaa ihon alle.

Kansikuva on hieno. Harmi, että tekijää ei mainita.

--

Pohjoinen 2022 -lukuhaaste kohta 15: 2020-luvulla kirjoitettu nuortenkirja,

2 kommenttia:

  1. Olipa kiinnostavaa lukea mietteitäsi tästä kirjasta. Minäkin lukisin tämän mielelläni jossain vaiheessa, kun Turussakin olen joskus asunut.

    VastaaPoista
  2. Roope Lipastilta olen lukenut vain hauskoja kolumneja. Pitäisi joskus kokeilla lukea häneltä kirjakin.

    VastaaPoista

Älä roskaa!